Tanssia ilman musiikkiakin

Jari Niemi

KALAJOKI Tanssi on laajentanut reviirinsä pysyväksi jokaisessa Kala- ja Pyhäjokilaakson kunnassa. Sunnuntaina se virallistettiin XVI Tykkäätkö tanssista -viikon teemanäytöksessä Kalajoella osaksi kunnan keskeistä kulttuuritarjontaa.

Marraskuussa tanssi ui päiväkoteihin, ja kouluissa tehostetaan musiikittoman vaihtoehdon tarjontaa.

Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki ry:n (JTTT) toiminnanjohtaja Marketta Viitala on kuuden viime vuoden aikana kokeillut silloin tällöin musiikitonta vaihtoehtoa kouluissa. Se on ollut yhtenä vaihtoehtona eri tanssisuuntien joukossa ja saanut hyvän vastaanoton esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten lasten ja nuorten parissa.

”Myös musiikittomankin vaihtoehdon kautta voidaan leikkiä, iloita ja hassutella. Kokea koko kehon liikkeet ja riemun vapauttava kokemus”, vakuuttaa Marketta Viitala.

Musiikittoman vaihtoehdon tarjoamien ei ole johtanut vielä oman ryhmän tai ryhmien perustamiseen, mutta niidenkin aika tulee, sillä tähänastinen palaute on ilon kyyneleineen ollut vakuuttavaa.

”Musiikki sykkii jokaisen meidän sisällä kuulimme sitä tai sitten ei. Tanssin tekeminen on helppo aloittaa. Se on paljon helpompaa harrastustasolla kuin esimerkiksi säveltäminen. Huipulla tilanne saattaa olla toisinpäin. Tanssitaidon omaksuminen alkaa liikkeelle lähdöstä”, korostaa Viitala.

Harrastusrasismia?

Kuudentoista toimintavuoden aikana tanssi on tavoittanut useimmissa JTTT:n alueen kunnissa myös pojat ja aikuiset naiset sekä miehet.

Päiväkoteihin menolla JTTT haluaa Marketta Viitalan mukaan torjua ikään kun ennakolta suomalaisten sisuksiin kasvanutta harrastusrasismia. Lapsille viedään tanssin ilosanomaa ja siitä tuodaan korostetusti esille luovia ja kekseliäitä elementtejä.

”Tässä maailmassa on vakavuutta, tarpeetontakin, aivan liikaa. Harrastusrasismi näkyy asenteissa, pienissä äänensävyissä, lapsille saattaa riittää olan kohautuskin”, totesi Marketta Viitala.

Ehjää elämää

Sanotaan, että ihminen ei pysty elämään ehjää elämää, jos hän ei löydä keinoa purkaa järkevällä tavalla ja teoilla itseään. Sisäinen sappi mustenee, jos ihmisen luovuutta kahlitaan keinolla taikka toisella.

Itsekin treenisalilla luovan ja ilmaisevan tanssin parissa fiiliksiä aistiva JTTT:n puheenjohtaja Maisa Rajaniemi painottaa, että tanssi on ihmiselle erinomainen keino tutustua itseensä. ”Omasta kehosta saa tanssin avulla irti sekä iloisia että kipeitä asioita. Näin tapahtuu aikuisellekin.”

Tanssilla on koko Oulun läänin alueella suhteellisen vahva asema Raahen seutua ja Kairanmaata lukuunottamatta. Harrastuksen leviäminen näillekin alueille edellyttäisi Marketta Viitalan mukaan sitä, että kunnista löytyisi lisää tanssiin vihkiytyneitä ihmisiä, jotka kouluttautuvat ohjaajiksi.

”Olen huomannut, että 60 kilometriä yhteen suuntaan alkaa olla ylitsepääsemätön matka päivittäiseen kulkemiseen. Tilanne on toivoton, jos kunnassa ei ole ohjaajaa tai edes asioiden järjestelijää”, Viitala toteaa.

Jari Niemi

Musiikilla ja ilman. Turkulainen Aurinkobaletti säväytti esityksellään Hän joka lensi ylösalaisin. Esityksessä oli myös musiikittomia osuuksia ja puheviestintää.

Jari Niemi

Tulevia tähtösiä? Kalajoen nuorten tyttöjen ryhmä antoi Tulitytöillä näytteen luovasta tanssista.

Jari NIemi

Perinnekin esillä. Tansania 2001 -ryhmä esitti osan Perinteen pohjalta -ohjelmistosta.

Jari Niemi

Näyte varvastanssista. Kajaanin Tanssin tytöt antoivat näytteen varvastanssista esityksessään Paimen ja karitsat.

Artikkelin lähde Kaleva