Artikkelin lähde Kaleva
Kai Nevala
Oulu
Jos nyt ei ole skarppina, joutuu hakemaan palloa kaukaa.
Kyse ei ole siitä, että soikiopallo lentäisi Antto Toivion heittämänä minne sattuu. Päinvastoin, Toivio tempaisee pallon kerta toisensa jälkeen täsmällisesti suoraan kohti vastaanottajan valmiustilassa olevia käsiä.
Paitsi tarkasti, pallo tulee kovaa. Siksi erityinen tarkkaavaisuus on suositeltavaa, ettei 28 sentin mittainen oranssi nahkakuula lipsahda käsien välistä.
Normaalisti Toivio heittää palloa ahdistettuna. Jos tulevaisuus sujuu suunnitelmien mukaan, jonain päivänä hänen tekemistään yrittävät horjuttaa toistasataa kiloa painavat aikuiset karjut.
Nyt nuorukaista piinaa vain lehtikuvaaja, joka yrittää saada tarkkoja otoksia pelinrakentajan heitoista.
15-vuotias Toivio ei häkelly.
Tämä on nurmikenttä Pateniemessä, kanta-Oulun pohjoisosissa. Täällä Antto Toivio pelaa Northern Lightsin alle 17-vuotiaiden joukkueessa.
Toivio edustaa Revontulia enää tovin, sillä heinäkuun 30. päivänä hänen paikkansa on tyystin toinen.
Se on Chattanooga, kaupunki Tennesseessä, Yhdysvalloissa.
Oululainen aloittaa siellä amerikkalaisen lukion ensimmäisellä luokalla yksityiskoulussa. Samalla hän pelaa stipendiaattina lukion jenkkifutisjoukkueessa.
- Kävimme tutustumassa neljään eri lukioon. Halusin eniten Chattanoogaan, ja onneksi se teki minulle kolmen viikon jälkeen tarjouksen, Toivio kertoo.
Toivio on poikkeuksellisen päämäärätietoinen nuorukainen. Äiti Minna Åman-Toivio painottaa, että poika on nimenomaan itse ehdottomasti halunnut lähteä Yhdysvaltoihin.
Teini-ikäinen muuttaa Chattanoogaan yksin. Syy on amerikkalainen jalkapallo.
- Unelmani on päästä NFL:ään. High school on isompi välitavoite, kuten on myös jenkkiyliopistoon pääsy ja sen 1. divisioonassa pelaaminen.
Jos Toivio olisi lupaava oululainen jääkiekkoilija, jonka tavoite on NHL:ssä, hänen reittinsä olisi selvä. Ensin Kärppien juniorit, sitten liigajoukkue ja Raksilasta kohti Pohjois-Amerikkaa. Niin moni on tehnyt ja niin moni vielä tekee.
Mutta koska Toivio on amerikkalaisen jalkapallon pelaaja, kuvio on vaikeampi, lähes mahdottoman vaikea. Yksikään suomalainen ei ole vielä saanut peliä nimiinsä legendaarisessa liigassa. Halukkaita on yksistään Yhdysvalloissa jo miljoonia.
Siksi Toivio on valmis muuttamaan 15 vuoden iässä yksin 7 400 kilometrin päähän kotoaan.
- Vielä ei jännitä. Ehkä se auttaa, että olen jo käynyt paikan päällä.
Lukioelämä näyttäytyy amerikkalaisissa teinielokuvissa koomisena kohelluksena tai hapuilevana romanttisuutena. Toivio naurahtaa nähneensä leffoja, mutta tietää arjen olevan Amerikassa jotain muuta kuin elokuvan luomaa todellisuutta.
- Vapaa-aikaa ei juuri ole. Aamupalan jälkeen on koulua, sen jälkeen harjoitukset ja yhteinen ruokailu sekä illalla pakollinen läksyjentekoaika. Ehkä se on hyvä juttu, ettei ehdi ikävöimään kotiin.
Aivan, koti-ikävä voi iskeä, vaikka elämme aikakautta, jolloin valtameret eivät pysäytä reaaliaikaista yhteydenpitoa. Toivio haluaa kuitenkin nähdä, mihin hänen rahkeensa riittävät amerikkalaisen jalkapallon pelinrakentaja.
Jos hän ei käyttäisi tätä mahdollisuutta, se jäisi kaivelemaan.
- Voin olla Yhdysvalloissa kaksi kuukautta tai voin olla 20 vuotta. Mutta joka tapauksessa olen ainakin kokeillut. Suomesta minua ei tulisi kukaan hakemaan Amerikkaan, Toivio toteaa realistisesti.
Ensimmäinen koulupäivä on 14. elokuuta. Sitä ennen on viikon mittainen leiri jenkkifutisjoukkueelle. Silloin alkaa taistelu pelipaikoista.
Laji on Yhdysvaltojen suosituin ja suurin. Ja jos joku on Amerikassa suurta, se todellakin on sitä.
- Parhaimmillaan Tenneseessäkin voi olla lukiojoukkueen pelissä 10 000 katsojaa, Toivio tietää.
Amerikkalaisissa lukiojoukkueissa pelaa 1,1 miljoonaa nuorukaista.
Se tarkoittaa noin miljoonaa haavetta päästä pelaamaan NFL:ssä.
185-senttinen ja 80-kiloinen vaalea poika Maikkulasta on yksi heistä. Hän haluaa eteenpäin amerikkalaisen jalkapallon vaativimmalla pelipaikalla pelinrakentajana.
Amerikkalaiset rakastavat tarinoita.
Tässä meillä on heille tarina.
Suomalainen unelma.
- Se vaatii johtajuutta ja pelitaitoa. Pelinrakentajan pitää tietää jokaisen pelaajan liike. Hänen pitää pystyä kuvittelemaan myös puolustajien ajatukset, 15-vuotias
Toivio tietää, että Yhdysvalloissa hänen pitää tottua erilaiseen pelinopeuteen kuin Suomessa. Oululainen on käynyt QB-legenda
Leirillä oli yli tuhat nuorta pelaajaa, joista yksi Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Siksi Toivio pääsi ainoana tapaamaan Manningin.
- Näin leirillä, etten ole huonompi kuin monet amerikkalaiset. Se oli tärkein opetus.
Toivio on saanut rohkaisevaa kannustusta muun muassa Northern Lightsissa monta vuotta pelanneelta Stacey Thomasilta, joka on aikoinaan ollut NFL-joukkueen harjoitusleirillä.
Fysiikkaansa nuorukainen on parantanut entisen liigakiekkoilijan
- Moni on kysynyt, miksi lähden Amerikkaan. Tässä ikävaiheessa suomalaisen ja amerikkalaisen pelaajan välillä ei ole niin suurta eroa, mutta tämän jälkeen eroa alkaa syntyä.
Toivio suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun amerikkalaisessa koulussa. Hän kiittää vuolaasti Maikkulan yläkoulun suhtautumista hänen urheilemiseensa.
Artikkelin lähde Kaleva