Torinranta kertoo värikästä historiaa

Venevajan tulipalo 1972 Kiikelissä tuhosi pienveneet. Samalla katosi Oulun merellisyys vuosikausiksi.

Tarinoita menneisyydestä

Postikortti värikuvan alkuajoilta näyttää, miten Torinranta sekä Kiikelinsaari kokosivat kesäisin kymmeniä pienveneitä. Kiikelinsaareen johti Saaristonkadun päästä puinen valkoinen silta, jonka huomaa ilmakuvan vasemmassa alalaidassa.

Saarelle rakennettiin pienvenesatama 1950-luvulla. Punakattoinen pitkä venevaja Kiikeliin saatiin 1960. Ilmakuva on otettu 1960-luvun alkuvuosina, sillä venevaja sekä esimerkiksi 1965 purettu Pokkitörmän Shell-huoltamo näkyvät kuvassa.

Kortti löytyi Oulun Kuusiluodossa asuvan Antero Allaksen kuvakokoelmista. Postinkortin kustantaja ja tuottaja on Kuultokuva.

Kiikelinsaaren rakennettiin sähkölaitos 1889. Vuosina 1902–1945 siellä toimi virutuslaitos eli pesula.

Kiikelinsaari kuhisi merihenkistä väkeä varsinkin 1950- ja -60-luvuilla. Keväisin oululaiset tervasivat siellä puuveneitään. Purjeveneen omistajat rapsuttivat veneiden pohjia ja kylkiä.

Ison vajan rakentamisen jälkeen Kiikelinsaaresta muodostui ainakin Oulun Merenkävijäin ja Oulun Purjehdusseuran veneilykeskus.

Tilanne muuttui yhdessä yössä, kun venevaja tuhoutui joulun aatonaattona 1972 tulipalossa. Mukana paloi lähes kaikki oululaisten pienveneet. Arviolta jopa 98 prosenttia veneistä suli tai muuttui tuhkaksi.

Oulun Purjehdusseuran kunniakommodori Timo Kujala muisteli Kalevan jutussa kesällä 2006, että seuraavana kesänä Hietasaaren laiturissa oli vain yksi vene. Purjehdusharrastus oli aloitettava lähes tulkoon tyhjästä kesällä 1973.

Tulipalon jälkeen Kiikelinsaari autioitui ja se oli pelkkää pöheikköä vuosikaudet. Katseet Torinrannassa 1970-luvulla ja 1980-luvulla siirtyivät hotelliin, teatteriin sekä kirjastoon, joka kolmesta suuresta rakennuksesta valmistui rantaviivan tuntumaan viimeisenä 1981.

Nykyisen ilmeensä Kiikelinsaaren seutu sai 1990-luvulla, kun sinne rakennettiin kerrostaloalue ja puisto. Uusi Meritullin vierasvenesatama valmistui 1999. Ryhdyttiin puhumaan Oulun ”Venetsiasta”, jossa lauantaina vietettiin ensimmäistä Ouhoi! -merifestivaaleja.

Postikortin etualaa hallitsee myös urheilualue. Viheriönä ilmakuvassa paistaa entinen Keskuskenttä, joka oli vielä 1960-luvulla kaupungin tärkein urheilupaikka. Kesäisin siellä pelattiin jalkapalloa, talvisin jääpalloa.

Alvar Aallon suunnittelema Oulujoen suiston asemakaava sisälsi urheilustadionin Raatinsaareen.

Uusi Raatin stadionin kenttä valmistui urheilijoille kesäksi 1953. Raatti sai katetun katsomon 1959, jolloin se vei viimeistään Keskuskentältä johtavan aseman pääsarjojen ykköskenttänä.

Erkki Hujanen