Teksti ja tulkinta kulkevat käsi kädessä

Oiva Väreen kappaleiden sovituksetkin työstetään tekstien ehdoilla.

Anssi Juntto

Oululaisen Oiva Väre -yhtyeen kahden vuoden takainen pitkäsoitto Osa jotain suurempaa oli suomalaisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen ympärillä pyörinyt teemalevy.

Kahlekuningas-uutuuden sanoitusten punainen lanka puolestaan löytyy ykseyden ja toiseuden tematiikasta.

Tuttuun tapaan vakavatkin asiat esitetään yleensä tummanpuhuvalla huumorilla sävytettynä.

– Tämä on 43 minuuttiin puristettu kuvaus siitä, miten elämä on yhtä pitkää roolileikkiä. Roolit vain vaihtuvat tilanteesta riippuen. Myös se, miten hyvä siinä roolissa on olla, vaihtelee, rumpali Pekka Mertala selvittää.

Kahlekuninkaalle on valikoitunut sekä Mertalan että laulaja-kitaristi Hannu Hautasen aikaansaannoksia.

Mertala on vuosien varrella oppinut kirjoittamaan Hautasen suuhun sopivia sanoja. Toisinaan näkemykset kuitenkin menevät ristiin.

– Sanon kyllä heti, jos siellä on jotain, mikä ei tunnu omalta. Sitten sanoituksia joko muokataan sopivimmiksi, tai sitten ne vain tipahtavat pois. Vaikeata se on laulaa sellaista, mitä ei sulata, Hautanen toteaa.

– Teemme aika tekstivetoista musiikkia. Jos teksti ja tulkinta eivät kulje käsi kädessä, niin ei se biisi toimi, Mertala myöntää.

Sanoituksia pähkäillessään Pekka Mertala ottaa huomioon, minkä tyyppinen laulaja Hannu Hautanen on niin ilmaisultaan kuin olemukseltaankin.

– On tiettyä sanastoa, mikä sopii Hautsin tapaan esittää asioita, Mertala sanoo.

– Tällä minun habituksellani ei välttämättä kaikkea pystyisi esittämään. Jos minä lähtisin 60-kiloisena kukkakeppinä vetämään jotain Cro-Magnonin mies -turpaanvetobiisiä, niin eihän se toimisi.

Kaksikko tekee yhteistyötä myös kappaleiden ideoinnin tasolla. Muutaman kerran on käynyt niin, että Hautasella on ollut idea biisin aiheeksi, mutta Mertala on napannut aiheen ja työstänyt siitä oman näkemyksensä.

Lyriikoista keskustellaan usein koko bändinkin kesken. Jossain vaiheessa sanoitukset olivat yksiselitteisempiä ja kertoivat nimenomaan tietystä asiasta, kunnes kitaristi Samuli Paitsola esitti, että sanoitukset olisivat parempia, jos niissä olisi enemmän tulkinnanvaraa.

Oiva Väreelle on tärkeää, että tarina ja musiikillinen maailma kohtaavat.

Kappaleiden sovitukset työstetäänkin tekstien ehdoilla.

– Jos biisi kertoo siitä, kun steroidipäissään oleva tyyppi riehuu baarissa, siinä on paha alkaa vetelemään mitään hissijatsia taustalla, Mertala viittaa jyräävän kitarariffin vetämään Cro-Magnonin mieheen.

Tiettyjen rock-elementtien lisäksi levyltä kuuluu iskelmällisempiä kaikuja.

Sen sijaan aiemmin yhtyeen musiikkiin yhdistetty folk on jäänyt sivummalle.

Mertalan mukaan levystä suunniteltiin alkujaan akustisempaa. Yleisilme kuitenkin muuttui loppusuoralla, kun pari folkimpaa biisiä vaihtui rokimmiksi raidoiksi.

Folkista ei silti ole kokonaan luovuttu.

– Keikoilla se folk-osasto tulee paremmin esille, Hautanen huomauttaa.

– Kolmasosa keikoistamme on täysin akustisia keikkoja, ja silloin nämäkin riffittelyt kääntyvät enemmän kansanmusamuotoon, Mertala nyökkäilee.

Oiva Väre levynjulkaisukeikalla 45 Specialissa tänään lauantaina 6.6..

Fakta