Taiteilija saa katsojan epäilemään näkemäänsä

Kuvataiteilija Veikko Törmänen jatkaa töissään lapsuuden harrastustaan.

70 VUOTTA

Matti Heikura

Oulussa pitkään vaikuttanutta taiteilija Veikko Törmästä pidetään yleisesti syntyjään kuusamolaisena, mutta jo haastattelun alkuun hän paljastaa vähemmän tunnetun tosiasian.

– Itse asiassa olen syntynyt evakkomatkalla Piippolassa. Jouduimme äidin kanssa jopa jäämään joksikin aikaa sinne muun perheen palatessa Kuusamoon.

Kuusamo on silti virallisissa asiakirjoissa merkitty syntymäpaikaksi, ja siellä hän myös vietti lapsuutensa.

– Sen verran syrjässä asuttiin, että kirkolla käynti oli aina pieni seikkailu. Tex Willer -sarjakuva tarttui niillä reissuilla usein mukaan.

Törmänen meni Kemijärven juuri avattuun kauppakouluun vuonna 1966. Sen jälkeen työpaikka löytyi Oulusta pienen mainostoimiston harjoittelijana. Tästä alkoi myös Törmäsen matka kuvataiteilijaksi, vaikkei hän sitä itse vielä tiennyt.

– Kaikki tehtiin käsin ja opin valtavasti asioita ja tekniikoita seuraavien kahden vuoden aikana silkkipainosta alkaen. Ei siellä taiteesta mitään puhuttu, mutta perusasiat väreistä, sommittelusta ja näkemisestä tulivat tutuiksi.

Rinnan työn kanssa alkoi kuvataide kiinnostaa yhä enemmän. Aluksi teokset olivat tarkkoja, jopa valokuvan tarkkuudessaan ylittäviä, ikään kuin perintönä mainostoimiston työtavoista.

– Myös 1970-lukulainen taidekäsitys suosi esittävyyttä.

Törmäsen töistä pidettiin, ne kävivät kaupaksi, ja apurahojakin tuli, jos kohta hän sai myös huomata, että teoreettisen opetuksen puute oli joissakin tapauksissa este niiden saamiselle. Vuonna 1979 hän jätti kokonaan mainosmiehen työt.

Vapaana taiteilijana työt kehittyivät 80-luvun loppuun mennessä abstraktiin suuntaan. Luonteenomaisia olivat muun muassa laajoista värikentistä muodostuneet maalaukset, joille oli tyypillistä reunoille sijoitetut tapahtumat tai esineet.

Monen vaiheen kautta teokset ovat kehittyneet yhä vapaampaan ja kokeilevampaan suuntaan. Viime vuosina tärkeimmäksi on tullut yhä minimalistisempi ilmaisu, jossa voimakkaat värit hallitsevat teoksia. Toisaalta tauluihin on tullut sekä kolmiulotteisuutta että veistoksellisuutta.

Veikko Törmänen tunnetaan myös taikurina. Jonkun kerran vuodessa hän käy jopa julkisesti esittelemässä taikatemppujaan.

– Taikatemput olivat lapsuuden harrastus, joka nousi uudelleen esiin taiteen tekemisen myötä.

Törmänen on siirtänyt taikuuteen sisältyviä illuusioita myös taiteeseensa. Esimerkiksi Laanilan koulun julkisivusta löytyvä Ruutuvihko -teos muuttuu erilaiseksi valon suunnan muuttumisen myötä. Myös uusimmissa töissä on elementtejä illuusioista ja optisista harhoista.

Taiteilija sanoo olevansa kiitollinen hyvästä terveydestään ja muutenkin hän on elämäänsä kokonaisuutena varsin tyytyväinen.

FAKTA

Veikko Johannes Törmänen

Syntynyt 7. kesäkuuta 1945.

Taidemaalari, graafikko.

Naimisissa kirjailija Sinikka Laine-Törmäsen kanssa, tytär ja poika,
yksi lapsenlapsi.

Tunnetuimpia teoksia: Ruutuvihko (2002), Elämän kaari (1997),
Liikahdus (1995), Forte Fortissimo (1985).

Lukuisia palkintoja ja tunnustuksia, valtion taiteilijaeläke 2009.

Harrastaa close up -taikatemppuja.

Juhlii järjestämällä kuukauden kestävän avoimien ovien Työhuone-näyttelyn osoitteessa Pikisaarentie 17 A 4. kerros.

Näyttely avoinna arkisin 12–18, maanantaisin suljettu.

”Ei siellä taiteesta mitään puhuttu, mutta perusasiat väreistä, sommittelusta ja näkemisestä tulivat tutuiksi.”

Veikko Törmänen juhlii syntymäpäiväänsä järjestämällä kuukauden kestävän avointen ovien näyttelyn työhuoneellaan Pikisaaressa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva