Artikkelin lähde Kaleva
Arja Mikkola
Oulu
- Ihan kuin avaruuteen menisi.
Näin täpinöissään olivat Oulun Yritystakomon Telli-insinöörit, kun he saivat toukokuussa ainutkertaisen mahdollisuuden tarkkailla Oulun yliopistollisen sairaalan arkea. Tavoitteena oli selvittää maallikko-osaajien silmin, miten sairaalaan saataisiin lisää tehoja ja vaikuttavuutta.
Eilen keskiviikkona kurssilaiset esittelivät OYSin johdolle sata sivua muun muassa potilaan hoidon sujuvuutta ja turvallisuutta parantavia ehdotuksia.
Sairaalaa pidetään helposti hierarkian ja muutosvastarinnan kehtona. Tosiasiassa PSSHP:n johtaja Hannu Leskinen on toivonut jo pari vuotta insinöörejä mukaan kehittämään sairaalatoimintaa.
- Oikein hyvä juttu, että katsotaan lintuperspektiivistä meidän hommaa. He omaavat myös it-näkemystä, jota meiltä lääkäreiltä pääosin puuttuu, sanoo myös ylilääkäri Juha Saarnio.
Hallintoylilääkäri Juha Korpelainen vakuuttaa, että kehitysmyönteisten työntekijöiden verkosto on edellytys tulevaisuuden poliklinikkamallista sairaalaa rakennettaessa.
- Täällä on paljon lääkäreitä ja hoitajia, jotka näkevät kehittämisen ydintehtävänä potilaan hoidon rinnalla.
Juuri Korpelainen vihki oysiläiset mukaan vain kuukauden varoitusajalla. Hän tulee myös viemään tulokset johdon jatkokäsittelyyn.
Valkoinen takki ja miehustalla lappu, jossa lukee opiskelija: tämä yhdistelmä avasi insinööreille ovet aina leikkaussaleihin asti.
- Laitettiin pallot ilmaan. Useammassa paikassa käytiin kuin alun perin suunniteltiin, kiittää takomomestari Kari Kivistö.
Kysymykset ovat sadelleet, mutta onpa henkilökuntakin nykäissyt havainnoijia hihasta. Pelkästään mikrobiologian laboratorio tuotti 37 sivua huomioita.
Tuotantodiplomi-insinööri Iikka Mäntylä on arvioinut aikaisemmin teräksentuottajan prosesseja. Sairaalassa hän törmäsi ihan samoihin ongelmiin kuin tehtaassa.
- Kommunikaatio osastojen välillä on heikkoa. Palautteet eivät myöskään kulje alhaalta ylöspäin.
- Tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, arvioi logistiikkaosaaja, datanomi Heidi Vittaniemi.
Mistä siis insinööri aloittaisi? Ainakin hän hoitaisi sairaalan käyttöliittymät kuntoon. Kertakirjautuminen tietokoneelle riittäisi, kun toistaiseksi henkilökunnan pitää ilmoittautua suunnilleen jokaiseen 50 sovellukseen erikseen.
Niin mittaukset kuin lääketiedotkin voisivat siirtyä ilman välikäsiä tietokantaan. Lineaarikiihdytin saisi vihdoin käyttöohjeet ja potilaiden nesteytyskin automatisoitaisiin virheiden välttämiseksi.
Insinööri vähentäisi myös käytäväjuoksuja perustamalla lääkäreille chattiryhmän tiedonvaihtoa varten. Byrokratia ja laitehuolto taas jätettäisiin asiantuntijoille. Operaattorin vaihto omiin käsiin saattaisi tuoda isojakin säästöjä.
Insinööri ihmettelee, miksi kirurgi leikkaa työajastaan vain ehkä 30 prosenttia. Tai mihin tarvitaan papereita leikkaussalissa? Miksi kirurgin tietokone on kaukana ja potilasta pitää siirtää valaisimen alle eikä päinvastoin?
Jokaisen kysymyksen takana voi piillä aikaa ja turhia kustannuksia. Sairaalassa prosessit linkittyvät pitkiksi tapahtumaketjuiksi, joissa kaikki vaikuttaa melkein kaikkeen.
Jotakin voisi toki muuttaa heti: jos kaikilla käytävillä olisi peilit, sänkyä työntävän hoitajan ei ensin tarvitsisi kipaista kurkkaamaan nurkan taakse.
Yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen lisäksi tavoitteena on ottaa koppi myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden ideoista.
- Lähtökohtana on, että olisimme kansainvälisesti houkutteleva, Alalääkkölä toteaa.
Lastensairaalan katon alle rakennetaan syksyyn mennessä ainakin kolme erilaista, sairaalaoloja vastaavaa testitilaa. Kulissit ovat tavallaan tekaistut ja muutettavissakin, mutta laitteet oikeita. Yläkertaan taas pystytetään tulevaisuuden sairaalan ohjelmatoimisto, joka kaavailee OYSin tulevia rakennushankkeita.
- Tästä rakennetaan koko sote-ketjun kattava kokonaisuus, Alalääkkölä kertoo.
Kaakkurissa on toiminut Oulun kaupungin teknologiaterveyskeskus jo vuodesta 2008. Sen on määrä laajentaa toimintaansa myös Kontinkankaalla toimivaan hyvinvointikeskukseen. Oulun ammattikorkeakoulussa taas on jo innovatiivista toimintaa simulaatiotiloissa.
Pilotteja ei ole vielä valittu, mutta kymmenet yritykset ovat olleet kuulolla. Lähtökohtana on, että suunnitellut ratkaisut tukevat käytännön terveydenhoitotyötä.
PPSHP:n vetämän, vuoden 2016 loppuun jatkuvan hankkeen kokonaisbudjetti on 950 000 euroa. Pääosa rahoituksesta saadaan EU:n aluekehitysrahastosta.
Fakta
Oulun Yritystakomossa edistetään työllistymistä kehittämällä yritysideoita. Terveydenhuollon laitteista liiketoimintaa -projektin (Telli) 26 tarkkailijaa vieraili toukokuussa pareittain arvioimassa työprosesseja ja teknologiaa OYSissä.
Raportoijat arvioivat mm.
vatsa-, neuro- ja sydänkirurgiaa, ortopediaa, lastensairaalaa, naistentauteja, kuntoutusta, yhteispäivystystä, sädehoitoa, lääkehuoltoa sekä patologiaa.
Artikkelin lähde Kaleva