Sähkövirta ihan omissa käsissä

Pudasjärven Hirvaskoskella on kylän oma sähkövoimala toiminut pian 70 vuotta.

Pienessä koskessa pauhaava vesivoima-laitos tuottaa sähköä sadalle talolle.

Antti Ervasti, teksti
Jukka-Pekka Moilanen, kuvat

Pudasjärvi

– Tästä sen parhaiten näkee, millaista sähkön tuottaminen vesivoimalla voi olla. Se on ihan tässä kämmenellä, näyttää Antti Holmström kanavan yli menevällä sillalla.

Osa joessa virtaavasta vedestä menee rakennettua kanavaa pitkin voimalaitoksen uumeniin, mutta suurin osa virtaa korskeana koskena vanhaa jokiuomaa.

Antti Holmström on yksi pääosakkaista ja sivutoiminen voimalan hoitaja Pudasjärven Hirvaskoskella sijaitsevassa voimalaitoksessa. Vuodesta 1947 toiminut voimala tuottaa tällä hetkellä sähköä enimmillään 1 000 ja keskimäärin 700 megawattituntia. Käytännössä se vastaa noin sadan omakotitalon vuoden tarpeita.

Voimalaan saatiin uutta tekniikkaa, kun laitos paloi 1980-luvun lopulla selittämättömästä syystä. Turbiini on kuitenkin edelleen alkuperäinen eli se on kestänyt käyttöä vajaat 70 vuotta, eikä loppua ole näkyvissä.

Voimalan yläpuolella on lankuilla säädettävä pato, jolla vedenpintaa voidaan nostaa syyskuun alusta 15. kesäkuuta saakka. Sinä aikana vettä voidaan ottaa talteen sähkön tuotantoa varten ja pyörittää turbiinia suurimmalla teholla.

– Tuohon voisi periaatteessa rakentaa vaikka toisen voimalan, mutta sitten joki menisi tukkoon. Käytännössä pidämme patoa auki jo huhtikuusta lähtien, jotta kalat pääsevät kevään aikana vapaasti nousemaan. Se on tämän laitoksen strategia. Siinä on nytkin aivan valtava lahnannousu meneillään. Myös harrit nousevat ylävirran vesiin, Antti Holmström selventää.

Hänen veljensä Matti Holmström huomauttaa, että voimalaitoksella pienennetään yläjuoksun tulvahaittoja, koska vettä voidaan juoksuttaa kahta väylää pitkin suuria määriä.

Voimalaitoksen ylläpitäjät eivät havittele lisätehoja tuotantoonsa. Padotuskorkeus on asetettu pysyvästi nykyiselleen. Nostaminen rikkoisi vuonna 1987 säädettyä koskiensuojelulakia.

Matti Holmström on kuitenkin laskenut, että pienikin nosto kasvattaisi helposti kapasiteettia neljänneksellä nykyisestä.

Koko voimalan alkusysääjänä oli veljesten isomummu Anna Holmström, jonka aloitteesta sähköä alettiin tuottaa 1920-luvulla. Nykyinen kanava kaivettiin lapio- ja hevospeleillä sotien jälkeen.

Koillis-Pohjan Sähkö oli ostamassa itselleen voimalaitosta vajaat kolme vuosikymmentä sitten.

– He tulivat kuitenkin siihen tulokseen, että tämä saa olla mieluummin perinteisenä laitoksena meidän omissa käsissämme.

Sittemmin Fortumiin sulautuneen yhtiön kanssa tehtiin toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka mukaan Hirvaskosken sähkö saadaan markkinoille sen verkolla.

Edellinen iso investointi vajaat kolme vuosikymmentä sitten maksoi itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa. Uusille ei ole tarvetta, vaan tuotanto voi jatkua huoltotoimilla ja pienillä päivityksillä.

– Vesivoima ei ole lainkaan raskassoutuista tuotantokustannuksiltaan, Antti Holmström tuumaa.

Hirvaskosken Sähkö -osakeyhtiön 200 osakkeella on 19 omistajaa, jotka ovat kyläläisiä tai sieltä muualle muuttaneita.

Jatko on siinäkin mielessä turvattu, että Holmströmien perilliset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa jatkaa voimalan ylläpitoa sitten aikanaan.

Holmströmin veljekset sanovat, että mikään rahasampo oma voimalaitos ei ole. Tuotannosta saadaan pohjoismaisen sähköpörssin mukainen hinta, joka on ajoittain – esimerkiksi juuri nyt – erittäin alhainen. Joulun aikoihin hinta saattaa olla korkea.

– Plussan puolella tämä pyörii. Toimintaan nähden tulos on oikein kohtuullinen, Matti Holmström toteaa.

Fakta

Pohjoisessa toistakymmentä pikkuista vesivoimalaa

Hirvasjoen Hirvaskoskea alettiin alun perin padota jo 1800-luvun alussa aikoinaan toimineita myllyä ja rautaruukkia varten. Sähköntuotanto siellä alkoi 1920-luvulla.

Edelleen voimassa olevan luvan hakija oli Antti ja Matti Holmströmin isomummu Anna Holmström 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Nykyiseen muotoonsa koski rakennettiin ja padottiin vuonna

1946

mikä sähköisti koko kylän eli kymmenkunta taloutta. Kylän sähköistys oli ensimmäisiä koko Pohjois-Pohjanmaalla.

Aiemmin laitos tuotti käyttösähkön Hirvaskosken kylän taloihin. Loppusähkö myytiin yhtiöille. Vuonna 1987 tulleen lainmuutoksen takia sähkö oli myytävä pääverkon kautta sähköyhtiölle, tässä tapauksessa Koillis-Pohjan Sähkölle, nykyi-
selle Fortumille.

Nyt suora sähkön tuotanto osakkaille olisi jälleen mahdollista, mutta Hirvaskosken Sähkö Oy haluaa toimia nykyisellä tavalla eli myydä sähkönsä. Tällä hetkellä ostaja on rovaniemeläinen Energiapolar Oy.

koskivoimaloita ja
myllyvoimaloita

Pohjois-Suomessa on toistakymmentä vastaavanlaista pientä koskivoimalaa, muun muassa Pudasjärven Pintamolla, Koskelankoski Utajärvellä, Utosjoella Utajärvellä, Taivalkosken voimalaitos Taivalkoskella, Oksava Haapajärvellä, Kaarannoskoski Ylitorniolla ja Venetpalo Kärsämäella. Jotkut niistä ovat myllyvoimaloita.

Antti (vas.) ja Matti Holmström kertovat, että voimalan turbiini on pyörinyt liki 70 vuotta.

Muu tekniikka on vajaan

30 vuoden ikäistä. Mitä enemmän lankunpätkiä laitetaan veden kulun esteeksi, sitä enemmän pinta nousee, Antti Holmström esittelee. Hirvaskosken sähkövoimala on kuin pienoisversio isommista. Padottamalla kerättävä vesi ohjataan turbiiniin, joka muuttaa virtauksen sähköksi. Voimalan takana virtaa luonnonuoma, joka toimii ohijuoksutuskanavana.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva