Puutalosta kivitaloon, lehtitalosta mediataloon

Kaleva Oy muutti ensimmäiseen omaan toimitilaansa vuonna 1926 Kirkkokadulle, jossa lehtipaino ja pääkonttori toimivat vuoteen 1966 saakka.

Tarinoita menneisyydestä

Kaleva Oy:n uudesta pääkonttorista Ympäristötalon kyljessä Etu-Karjasillalla tulee yhtiön neljäs oma pääkonttori Oulussa.

Vuonna 1899 Juho Raappanan perustama Kaleva-lehti sekä 1907 perustettu Kirjapaino Oy Kaleva ehtivät toimia Oulun keskustassa alkuvuosinaan vuokralla useissa liiketiloissa.

Kalevan toimitus ja konttori muuttivat ensimmäisiin omiin toimitiloihinsa, puu-Kalevaksi myöhemmin nimettyyn rakennukseen Kirkkokadun ja Hallituskadun kulmaan keväällä 1926. Kaleva oli ostanut tämän kirjakauppias Oskar Jalanderin puutalon jo vuonna 1915.

Jalanderin talo oli alunperin 1900-luvun alussa rakennettu 11 tulisijan asuintaloksi.

Puu-Kalevan pihamaalle Kaleva rakensi vuonna 1926 suuren kivitalon kirjapainoa varten. Lehti näytti piirroksella ja laajalla selostuksella, miltä lehtitalojen alue näytti. Juttu 13.6.1926 oli otsikoitu ”Kaleva vihdoinkin omassa talossa”.

Jos muutto uuteen mediataloon onnistuu vuoden 2016 loppuun mennessä, Kaleva voi siis juhlia samana vuonna 90 vuoden rupeamaa omissa tiloissaan.

Puu-Kaleva sai väistyä 25 vuotta myöhemmin nykyisen korkean kivitalon tieltä kuten niin moni muu rakennus Oulussa.

Ajatus Kirkkokadun kivitalon rakentamisesta nousi esiin ensimmäisen kerran jo 1928. Kalevan johtokunta esitti silloin yhtiökokoukselle, että puu-Kalevan paikalle pitäisi rakentaa suuri liiketalo, johon hankittaisiin myös vuokralaisia.

Lama-ajan sekä sotien takia hanke viivästyi. Töihin päästiin vasta syyskesällä 1950. Harjannostajaisuutisessa 6.1.1951 todettiin, että ”eräs kaupunkimme tämän hetken suurimmista rakennusyrityksistä oli päässyt harjannostajaisvaiheeseen.” Juhlaa vietettiin ”Ravintola Arinan makoisan aterian ja kauniisti katettujen pöytien ääressä.”

Kaleva julkaisi 8.6.1951 ison kuvan, jonka yhteydessä lehti kirjoitti, että ”Oulun kaupunki kasvaa jatkuvasti ja kaupunkikuva muuttaa muotoaan. Uusia upeita kivitaloja nousee eri puolille kaupunkia ja vanhojen jo aikansa eläneiden puutalojen on väistyttävä uuden ajan tieltä”.

”7-kerroksinen Kalevan uusi toimitalo työntää tieltään vanhaa puurakennusta, josta muutaman päivän kuluttua on vain muisto jäljellä”, kuvatekstissä kerrottiin.

Kirkkokadun toimitilat kävivät pian 1950-luvun lopulla ahtaiksi, kun lehden levikki alkoi moninkertaistua. Toimitusjohtaja Aaro Korkeakivi selvitti Kalevan johtokunnalle isompien tilojen tarvetta jo syksyllä 1960. Yhtiö haki ensivaiheessa uutta tonttia Heinäpäästä sekä Limingantullista, mutta lopulta päädyttiin Karjasillalle.

Neuvottelut kaupungin kanssa johtivat tulokseen, ja keväällä 1964 Kaleva osti kaupungilta tontin Lintulammentien ja Ahjotien kulmasta. Arkkitehti, professori Seppo Valjuksen piirustusten mukaista taloa ryhdyttiin rakentamaan 9.9.1965.

Muutto Ahjo-Kalevaksi nimettyyn kirjapaino- ja sanomalehtitaloon onnistui rivakasti liki yhdessä yössä. Kaleva uutisoi 20. elokuuta 1966, että ”Kirkkokatu 11 on rauhoittumassa. Kirjapaino ja sanomalehti Kaleva muutti viime yönä uuteen toimitaloonsa Karjasillalle Lintulammentien varteen.”

”Tavaran paljous osoittaa, että vuosien varrella Kaleva on todella ollut keskeinen julkisen sanan foorumi Pohjois-Suomessa.”

Erkki Hujanen

Puu-Kaleva Hallituskadun ja Kirkkokadun kulmassa, jossa oli Kalevan ensimmäinen oma toimitila 1926-1951. Kuva on välirauhan ajalta 1940. Talo purettiin kesällä 1951. Nykyinen kivitalo nousi paikalle kolmessa vaiheessa 1951-1953. Kalevan uudet toimitilat avattu Kirkkokadulle, kesä 1951 tai 1952. Liekö ämpäreitä jaossa, kun on jonoa?



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva