Artikkelin lähde Kaleva
Vielä 1980-luvulla punaista väriä arasteltiin.
Liisa Laine, teksti
joel karppanen, kuvatOuluPallaksen talo Rotuaarin pallon kulmilla on tuorein esimerkki siitä, kuinka Oulu pikku hiljaa punastuu.
Rakennus oli aiemmin harmaa, sitten hetken aikaa keltavalkoinen ja nyt se on punertava, mikä sopiikin jugendtalon henkeen.
Aivan valmis Pallaksen talon remontti ei vielä ole, mutta ohikulkijat ovat jo tovin voineet ihailla kohentunutta julkisivua.
Oulu, Pohjolan valkea kaupunki, on todellisuudessa kellertävä – ehkä jopa harmaa. Kaupungin keskusta on kuitenkin punehtunut viime vuosina ja vuosikymmeninä. Jo pelkästään muutaman sadan metrin säteellä Pallaksesta punaista löytyy yllättävän paljon.
Kirkkokadulla on useampikin punainen julkisivu. Niin sanottu Tuomarien talo Kirkkokatu 19:ssä on vaaleanpunainen, samoin osoitteessa Kirkkokatu 2 sijaitseva Siemssenin talo. Se sai punaisen värinsä vuonna 1984. Sitä ennen se oli vihertävän harmaa.
Tuolloin punainen arvelutti. Elokuun 11. päivän Kalevassa kerrotaan, kuinka silloinen julkisivulautakunnan sihteeri, tarkastusarkkitehti Risto Nummi tunnustaa ensi alkuun aristelleensa väriä. Lopputulosta hän kuitenkin piti onnistuneena.
Alun perin Siemssenin talon punaisen tosin piti olla vaaleampaa, mutta lohenpunainen siitä tuli. Kaupunkilaiset olivat jo kärkkäästi ehtineet ilmaista oman mielipiteensä väristä. Muutos oli huomattu.
Samassa jutussa viitattiin myös Linnansaaren Tähtitorniin, joka vielä 1980-luvun alussa oli sininen. Siemssen-jutun aikaan se oli jo vaaleanpunainen ja väristä olikin Nummen mukaan käyty kiivasta mielipiteen vaihtoa. Taisipa se jonkun mielestä muistuttaa vanhaa alushametta.
Mutta takaisin keskustaan. Pari vuotta sitten Oulun arkkitehtiosaston kivirakennus muuttui keltaisesta punertavaksi.
Muutos meni ohi suuremmitta huomioitta. Enemmän on keskusteluttanut koko arkkitehtiosaston muutto pois keskustasta osaksi Linnanmaan yliopistokampusta.
Samaa punaista – tai ainakin hyvin lähellä sitä – löytyy Valveen vanhemman osan seinistä.
Moni oululainen muistaa, kuinka tuo rakennus vielä poliisilaitoksena olleessaan oli ruskean kellertävä.
Myös Aleksinkulman kyljessä on vaaleaa punaista.
Ydinkeskustan kirkkain vaaleanpunainen löytyy kuitenkin Otto Karhin puiston vieressä kohoavasta Puistolan kivitalosta. Sen alkuperäinen väri on ollut persikankeltainen.
Kaupungin punastumisesta on käyty keskustelua muun muassa kaupunkikuvatyöryhmässä. Mitään kantaa asian puolesta tai vastaan ei kuitenkaan ole otettu.
– Lähinnä siellä todettiin, että näyttää tulevan paljon punaista, kertoo kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä.
Värin valinta on aina tarkkaa puuhaa, ei mitään sattuman kauppaa. Erityisen tiukka värianalyysi tehdään vanhoille rakennuksille. Alkuperäisiä sävyjä raaputetaan esiin ja vanhoja lupapiirustuksia tutkitaan.
Väritysperusteita pohditaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa.
– Maalaukset ovat aikansa tuotteita. Seuraavalla sukupolvella voi olla kehittyneemmät analyysimenetelmät ja voidaan päätyä johonkin aivan toiseen ratkaisuun. Väri ei ole mikään ikuisuuskysymys.
on punaista
2. Pallaksen talo, Kirkkokatu 8
3. Aleksinkulma,
Aleksanterinkatu 9
4. Yliopiston arkkitehtiosasto, Aleksanterinkatu 6
5. Kulttuuritalo Valve,
Hallituskatu 7
Oulussa kehotetaan vilkaisemaan Pohjois-Pohjanmaan museossa olevaa pienoismallia vuoden 1938 Oulusta.
Puutalovaltainen Oulu oli valkoinen. Kivirakennuksia oli vain vähän, toki sitäkin arvokkaampia.
Vuonna 1945 Oulu oli edelleen vaalea, matala puukaupunki. Oulun kaupungin historian VI osassa on ote Paavo Rintalan kuvauksesta:
-Kaupunkia hallitsevat yksikerroksiset vaaleanharmaat puutalokorttelit. Julkisivut kadulle. Ikkunoiden takana ei näkynyt elämää ja pihoja ympäröivät aidat. Kortteleiden yllä paljon valkeaa taivasta. Se huokui kylmää. Illan mukana ei tullutkaan hämärä vaan yön hiljaisuuden täytti pelottava kuulaus talojen kattojen yllä ja pihoilla.
1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla vanha puinen Oulu alkoi väistyä uusien kerrostalojen tieltä.
Kuitenkin vielä vuonna 1953 Kaleva raportoi Oulun uuden lentokentän vihkiäisistä näin:
– Aero Oy:n upeat teräslinnut, jotka tähän asti ovat ylpeästi lentäneet Oulun yli Kemiin ja Rovaniemelle, voivat tästä lähtien laskeutua Ouluun ja siten liittää Oulu, Pohjolan valkea kaupunki säännöllisen lentoliikenteen piiriin.
Artikkelin lähde Kaleva