Potilaiden muistutuksissa kova kasvu

Väitöstutkimus valottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilaiden tekemiä valituksia ensimmäistä kertaa Suomessa. Potilaat ovat tyytymättömiä saamaansa hoitoon, kohteluun tai molempiin. Osa kokee jääneensä heitteille.

Susanna Kemppainen

Potilaat tekevät yhä enemmän muistutuksia kohtelustaan.

Perjantaina Oulun yliopistossa tarkistettavan väitöskirjan mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtyjen muistutusten määrä on moninkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Myös joissakin muissa sairaanhoitopiireissä tehtyjen muistutusten määrät ovat olleet kasvussa.

– Potilaan tietoisuus oikeuksistaan on lisääntynyt. Heillä on useita erilaisia tapoja ilmaista tyytymättömyytensä saamaansa hoitoon ja kohteluun. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään entistä aktiivisemmin ja muistutuksia tehdään yhä enemmän, väittelijä Mailis Mäkelä selittää.

Hän tutki potilaiden tekemiä muistutuksia väitöskirjassaan ensimmäistä kertaa Suomessa.

Muistutuksista ei ole systemaattista valtakunnallista tilastointia. Mäkelä keräsi niistä tietoja sairaanhoitopiireiltä ja keskittyi Pohjois-Pohjanmaan muistutusten analysointiin. Hänen mukaansa alueen muistutusten määrä on pieni verrattuna hoidossa olevien potilaiden määrään. Esimerkiksi muistutusten huippuvuonna 2010 vain 0,1 prosenttia potilaista teki muistutuksen.

Muistutuksella potilas valittaa saamastaan hoidosta tai kohtelusta eli viestii häntä hoitaneelle taholle olevansa tyytymätön. Kirjallisella muistutuksella pyritään saamaan muutos puutteeseen tai epäkohtaan, jonka potilas havaitsi. Sillä voi myös vaatia henkilökuntaa vastuuseen virheestä. Hoitopaikan johto on velvollinen vastaamaan muistutukseen.

Väitöstutkimuksessa käytiin läpi lähes tuhat muistutusta, joita sairaanhoitopiirissä on tehty vuoden 1993 potilaslain voimaan tulosta lähtien. Naisten tekemiä muistutuksia oli enemmän kuin miesten. Muistutusten tehneiden keski-ikä oli 49 vuotta.

Valtaosa eli yli 86 prosenttia muistutuksen tehneistä oli tyytymättömiä saamaansa hoitoon. Tyytymättömyyttä aiheuttivat muun muassa epäily hoitovirheestä, epäselvä tai väärä diagnoosi, ohjaus, neuvonta ja potilasasiakirjat. Osa koki henkilökunnan epäpäteväksi.

– Henkilökunnan osaamiseen ja hoitovirheisiin liittyviä muistutuksia oli suhteellisen paljon, vaikka sitä varten on olemassa potilasvahinkoja korvaava potilasvakuutus, Mäkelä totesi tutkimuksessaan.

Suurin osa muistutuksista liittyi hoitoon pääsyyn, hoidon viivästymiseen, epäselvään jatkohoitopaikkaan sekä odotusaikaan. Itsekin hoitoalalla työskentelevä Mäkelä muistuttaa informoimaan potilasta hoitoajan viivästymisestä.

– Se on pieni asia, mutta merkityksellinen potilaalle. Henkilökunnan pitää herkistyä kuuntelemaan potilasta, ohjata ja neuvoa häntä. Aito kuuntelu ja kohtaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin silloin, kun potilas on heikoilla ja riippuvainen toisesta ihmisestä.

Kolmasosa ilmaisi tyytymättömyytensä kohteluunsa. He kokivat joutuneensa esimerkiksi kyseenalaistetuksi, syyllistetyksi, syrjityksi, vähätellyksi tai tunsivat jääneensä kuulematta.

Merkittävässä osassa muistutuksia kerrottiin potilaan kokemasta henkisestä väkivallasta, kuten aggressiivisuudesta, halveksunnasta, huutamisesta, kiroilusta tai vinoilusta. Jopa heitteillejätön kokemuksista raportoitiin.

Eniten muistutuksia tehtiin kirurgisesta ja fysiatrisesta hoidosta. Myös päivystysyksiköstä, tarkkailuun liittyvästä hoidosta, sisätaudeista, synnytyksestä, naistentaudeista sekä lastentautien hoidosta valitettiin.

Tutkimuksensa perusteella Mäkelä pitää muistutusta liian hitaana, monimutkaisena ja byrokraattisena palautemuotona.

– Tehokkaampaa on antaa suoraan palautetta siihen yksikköön, jonka toimintaa ei ole tyytyväinen.

Fakta