Artikkelin lähde Kaleva
Lauri Hirvonen, teksti
Museovirasto, kuvatMuseovirasto on avannut verkossa saamelaiskulttuuria esitteleviä aineistoja. Materiaali kattaa 6 000 valokuvaa, grafiikan vedosta ja piirustusta. Esillä on myös Oulussa vaikuttaneen, kansanperinteen kerääjänä ja kirjailijana tunnetun Samuli Paulaharjun (1875–1944) alkuperäisiä käsikirjoituksia.
Nyt julkaistut kuvat ovat enimmäkseen valokuvia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, mutta mukana on myös piirustuksia ja grafiikkaa.
Varhaisimmat grafiikan vedokset ovat 1720-luvulta ja piirustukset 1840-luvulta. Uusimmat valokuvat ovat 1970-luvulta. Kuvat dokumentoivat niin Ruotsin, Norjan, Venäjän kuin Suomenkin saamelaiskulttuuria.
Museoviraston Kuvakokoelmien intendentti Jaana Onatsu kertoo, että esille saatiin liki kaikki kuvakokoelmissa käytettävissä ollut materiaali. Vain muutamia satoja kuvia puuttuu, sillä esimerkiksi uudemman aineiston julkaisua rajoittaa henkilötietolain mukainen yksityisyyden suoja ja tekijänoikeuslaki.
Paulaharjun digitoidut käsikirjoitukset ovat hänen vuonna 1914 tekemältään matkalta inarin- ja koltansaamelaisten pariin. Hän kokosi saamelaiskulttuuria koskevaa muistitietoa poronhoidosta, kalastuksesta ja metsästyksestä, rakennuksista ja käsitöistä.
Museoviraston intendentti Pirkko Hakalan mukaan käsikirjoitusten sisältö on aika pitkälti julkaistu Paulaharjun kirjoissa.
– Siinä mielessä voi sanoa, että aineisto on ollut saatavissa kirjojen muodossa jo vuosikymmeniä.
Aloite käsikirjoitusten julkaisemiseen tuli saamelaisyhteisön puolelta. Paulaharjun digitoidut käsikirjoitukset ovat esillä Museoviraston ylläpitämässä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa, jossa ne löytyvät Kulttuuriympäristön tutkimusraporteista.
Saamelaiskulttuuria esitteleviin kuviin voi puolestaan tutustua verkossa museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteisessä Finna-palvelussa.
Kuvista voi jättää verkossa palautetta, kuten tunnistaa henkilöitä, kuvaajia tai paikkakuntia. Onatsu kertoo, että ensimmäisiä tunnistuksia on jo ehditty saada.
– Odotamme, että tämä herättää aika paljonkin mielenkiintoa.
Niiles Vallen porokylän väki aidalla Faallisilla Utsjoella. Kuva on vuodelta 1931.
Poromiehet Nils Labba (vas.), Jouni Labba, Tuomas Labba ja heidän renkinsä Aslak Juuso Kilpis-
järvellä Siilastuvan luona. Takana seisoo maantieteen professori J. E. Rosberg.
Suoninyörin valmistusta Petsamon Suonikylässä vuonna 1932.
Artikkelin lähde Kaleva