Vanha kirkko saa uuden peitteen

Utajärven kirkon
katto saa tänä kesänä
tuoreen tervapinnan ja
yli 200 uutta paanua.

Anni Hyypiö

Utajärvi

– Olihan nyt jo korkea aikakin. Ajatelkaa, mikä tilanne olisi ollut sitten, jos tilanteeseen olisi puututtu vasta kymmenen vuoden päästä.

Näin luonnehtii kokenut restaurointimestari Martti Koivumäki Utajärven kirkon kattoremontin ajoitusta. Kirkkoherra Heikki Nissinen nyökyttelee naureskellen vieressä.

Perinteikkään kirkon sisä- ja ulkopuolella tehtiin korjaus- ja muutostöitä viimeksi vuonna 2009, mutta katon tilanne jäi silloin tarkastamatta. Seurakunnassa havahduttiinkin vanhan kirkon ja tapulin katon korjaustarpeeseen oikeastaan vähän vahingossa.

– Huomasimme yhtäkkiä, että hetkinen, edellinen huoltokerta on vuodelta 2007, ja siitähän on jo kahdeksan vuotta. Uusina suosituksina kun olisi katon tervaus viiden vuoden välein.

Tänä kesänä 1970-luvulta palvellut puukatto saa kaipaamansa korjauksen, kun kirkon ja tapulin katot tervataan.

Samassa yhteydessä kattojen vaurioituneet puupaanut vaihdetaan uusiin. Uusia, kirkon kotipitäjässä Utajärvellä valmistettuja paanuja nakutellaan kirkon kattoon 221, tapulin kattoon 6.

Mikäli sää suosii, tervaajat pääsevät kiipeämään kirkon ja tapulin katoille pensselin ja kuuman tervaämpärin kanssa heinäkuussa paanujen vaihdon jälkeen.

Tervaus aloitetaan kunnan 150-vuotisjuhlan pääjuhlan jälkeisenä maanantaina 6.7. Tervaus tehdään kahteen otteeseen kesän ja alkusyksyn aikana. Tervaa on kesän urakkaa varten varattu peräti 800 litraa.

Tervaustöiden ajan kirkko on arkisin pois käytöstä, mutta viikonlopputilaisuudet pidetään edelleen normaalisti.Tiekirkkotoimintaa ei kuitenkaan Utajärven kirkossa tänä vuonna remontin vuoksi järjestetä.

Vuonna 1762 valmistuneen kirkon kattomateriaaliksi ei kelpaa mikä tahansa moderni kotkotus, sillä työtä valvoo tarkasti sekä Museovirasto että kirkkohallitus.

Korjaus toteutetaan vanhoja puurakentamisen menetelmiä mahdollisimman uskollisesti noudattaen. Kirkkoon sopivaksi kattotervaksi käy vain hautaterva, ja kauhavalaisen urakoitsijan tulee toimittaa siitä näytteet sekä seurakunnalle että kirkkohallitukseen.

Myös paanujen raaka-aineen, vaalalaisesta metsästä kaadetun männyn kuivatuksessa seurattiin mahdollisimman tarkasti vanhaa ohjetta - vaikkakin pakon sanelemana hieman nopeutettuna.

– Vanhan ohjeen mukaan puuta pitäisi kuivattaa ulkona kolme vuotta. Ihan näin kauaa ei Utajärvellä voitu odottaa, Koivumäki sanoo.

Perinteikkäästä paanukatosta saa maksaa. Utajärven kirkon katon kokoisesta uudesta paanukatosta saisi Martti Koivumäen arvion mukaan maksaa jopa 800 000 euroa. Tämän kesän korjaus- ja huoltotyöstä maksettavaa kertyy 60 000 euroa, josta kirkkohallituksen myöntämän avustuksen jälkeen seurakunnan kontolle jää noin 35 000 euroa.

Vanha, vaikkakin vähän kalliimpi korjauskonsti on Martti Koivumäen mukaan silti uutta parempi.

– Kaksisataa vuotta sitten todella tiedettiin, miten puun saa kestäväksi.

Utajärven kirkon kattoa ja kellotapulia korjataan tänä kesänä perinteitä kunnioittavilla menetelmillä. Edessä
katon restaurointityötä valvova Martti Koivumäki, takana seurakunnan kirkkoherra Heikki Nissinen.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva