Kesäteatteri-kärpäsen puremat

Eeva Kauppinen
Kesä ja teatteri kuuluvat Suomessa yhteen. Tekijät itse ovat todenneet sen olevan jonkin sortin hulluutta, että vinkasta, vihmasta ja vilusta huolimatta innokas väki kokoontuu joka kevät harjoittelemaan uusia kappaleita.
Huvia ja talkootyötä on tänäkin suvena tarjolla ainakin 348 eri ensi-illassa ympäri maan.
- Kesäteatteritoimintaan vetää mukava ja mahtava porukka, joka on "hullua" ja suvaitsevaista. Tässä porukassa saa ja uskaltaa olla oma itsensä, Kuusamon Näyttämöllä kesällä 2014 debytoinut Esa Tikkanen toteaa.

Kesäteatteria ei sovi leimata puskateatteriksi. Ohjelmaan kuuluu myös klassikkoja, ehkä ei kuitenkaan kovin syvä ryppy otsalla toteutettuja.
Oulussa Sisäkesäteatteri tarttui Aleksis Kiven Nummisuutareihin, jota höystetään M.A. Nummisen lauluklassikoilla. Esityksen nimi on M.A. Nummisuutarit.
Oulun Työväen Näyttämön kesäteatterikappaleeksi valikoitui Rauli Jokelinin ja Panu Raipian käsikirjoittama "rempseä jännityskomedia" Kuin tuhka tuuleen.
Kesäteatteritoiminta versoo samoista juurista kuin suomalainen kansanteatteri, jolla oli vahva kytkös rahvaan järjestäytymiseen 1800-1900-lukujen vaihteessa. Tuolloin syntyi erilaisia kansanliikkeitä ja yhdistyksiä perustettiin: näytelmäseuroja, orkestereita, kuoroja ja urheiluseuroja.
Näyttämötoiminnasta tuli yhdistyksille mainio keino ansaita rahaa.
- Työväenliike ei välttämättä tarvinnut teatteria, mutta se tarvitsi esiintymistaitoisia jäseniä, havaitsi teatteritieteen dosentti Mikko-Olavi Seppälä väitöskirjassaan.
Näytelmäseurojen jäsenille harrastustoiminta merkitsi itsekasvatusta: kansalaisen oli hyvä rohkaistua esiintymään, kehittää itseään ja oppia yhteistyötä.
Teatteritoiminnassa yhdistyivät talkootyö, huvi ja yhteinen hyöty.

Oulun Työväen Näyttämön kesäteatterikappale Kuin tuhka tuuleen kertoo hautaustoimistosta, jota vaivaa krooninen asiakaspula. Firmaa ollaan jo kuoppaamassa, kun sisään astelee Amerikkaan muuttanut mies, joka haluaa isälleen hiljaiset hautajaiset.
- Kuin tuhka tuuleen on arjen selviytymis- ja sankaritarina, ohjaaja Marko Pohjanrinne toteaa.
- Kekseliäisyydellä, sinnikkyydellä, rohkeudella ja sattumallakin ryhmä ryhtyy asiaa selvittämään. Suuret voimat ovat pelissä.
Pohjanrinne kehuu näytelmän herkullista dialogia, henkilöhahmoja ja yritteliäisyyden sanomaa.
- Minusta sinnikkyys ja peräänantamattomuus on ihailtavaa. Ihmisen parhaat puolet tulevat esiin, kun ollaan selkä seinää vasten ja tiukassa paikassa.
Hautaustoimiston yrittäjiä, Hallamaan sisaruksia Camillaa ja Auroraa, esittävät Minna Kuusisto ja Veera Saukkonen. Sisarusten veljenpoikana Helmer Hallamaana nähdään Mari Kurkimäki.
Gangsterikolmikon pomoa Tom Dudleytä näyttelee Petri Puolakka.

Oululaisen ohjaajan Janne Kuustien luotsaama Sisäkesäteatteri tekee Oulun kaupunginteatterin pienelle näyttämölle oman versionsa Aleksis Kiven Nummisuutareista.
Kiven tekstiä kuljettavat M.A. Nummisen suosituimmat laulut mm. On sika kunnossa, Kissa vieköön ja Jenkka hevosen puhdistamisesta.
- Aika moni biiseistä sopii hyvin, mutta kyllä joukossa on myös aika rajuja aasinsiltoja, Kuustie kertoo.
- Koko näytelmän ajan Mikko Vilkastus (Juha Itkonen) puhuu imitoiden M.A. Nummista. Hän osaa kiekumisen jo aika hyvin.
Suomalainen Teatteri kantaesitti Nummisuutarit kiertueellaan Oulun Seurahuoneella 1875. Tänä vuonna kantaesityksestä tulee kuluneeksi 140 vuotta. Kreetaa näytteli Ida Aalberg.

Artikkelin lähde Kaleva