Artikkelin lähde Kaleva
Maakunnan kirjastot ovat koonneet kuva-arkistoja yhteiselle, kulttuuriperintöä tallettavalle nettisivustolle.
Sanna AlavaikkoOuluMuseoilla ja kotiseutuyhdistyksillä on hallussaan runsaat kokoelmat vanhoja valokuvia, joista osa on arkistoitu sähköisessä muodossa eli digitoitu. Sähköistä arkistointia hidastaa kuitenkin rahoituksen sekä henkilöstöresurssien puute.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseolla on hallussaan yhteensä puolen miljoonan vanhan valokuvan kokoelmat, joista on digitoitu noin 100 000 kuvaa. Kuvia on digitoitu muiden projektien yhteydessä. Tällä hetkellä suunnitelmaa systemaattisesta kuvien digitoinnin jatkamisesta ei ole.
– Kuvia digitoidaan lähinnä tarpeen mukaan. Kun joku tilaa museon kokoelmista tarvitsemansa kuvan esimerkiksi tutkimustyötä varten, kyseinen kuva digitoidaan. Myös luetteloinnin yhteydessä digitointia tehdään, kertoo arkistonhoitaja Meeri Rauhala Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseosta.
Rauhalan mukaan kaikkien museon kokoelmissa olevien kuvien digitoiminen ei ole tarpeellista.
– Kuvat tarvitsevat palvelintilaa, joka maksaa. Olemme digitoineet sellaisia kuvia, mitä meiltä eniten kysytään. Kysytyimpiä ovat henkilökuvat, maisemat sekä kuvat tapahtumista. Varmasti nykyistä enemmänkin digitoitaisiin, jos olisi aikaa, Rauhala pohtii.
Suuri osa maakuntamuseon arkistossa olevista kuvista on todella vanhoja. Vanhimmat ovat 1800-luvun puolivälistä. Rauhalan mukaan uudempia kuviakin kysytään ja esimerkiksi 1990-luvun kuvat Oulun kaupunkikuvasta olisivat hyvä lisä kokoelmaan.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon kuvakokoelmat keskittyvät kuviin Oulusta, mutta joukossa on myös kuvia muualta maakunnasta. Kuntien museoilla ja kotiseutuarkistoilla on myös omia pienempiä kuvakokoelmia.
Kirjastot ovat olleet Pohjois-Pohjanmaan alueella aktiivisia vanhojen valokuvien keräämisessä ja tallentamisessa sähköiseen muotoon. KirjastoVirma on kirjastojen kotiseutuhankkeissa kehitetty nettisivusto, jossa on arkistoituna paitsi vanhoja valokuvia, myös kotiseutulauluja sekä tarinoita ja sananparsia pohjoispohjalaisista kunnista.
– KirjastoVirman kokoelmissa olevat valokuvat ovat peräisin pääasiassa kotiseutuyhdistyksiltä ja -arkistoilta. Tällä hetkellä uusia kuvia ei aktiivisesti kerätä, mutta tulevaisuudessa kuva-arkistoja on tarkoitus kuitenkin laajentaa, kertoo Oulun kaupungin kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste.
Kuusamon ja Haapajärven kirjastot ovat olleet aktiivisia hankkeen käynnistäjiä ja kehittäjiä. Vastaavia hankkeita on myös muualla Suomessa, mutta Pohjois-Pohjanmaan KirjastoVirma on Sarasteen mukaan valtakunnallisesti merkittävän kokoinen.
KirjastoVirmaa
Sarasteen mukaan tälläkin hetkellä on tiedossa arkistoja, joiden kuvia voitaisiin siirtää KirjastoVirman kokoelmiin, mutta tällä hetkellä siihen ei ole resursseja
– Tätä ennen KirjastoVirma oli seisovassa tilassa, mutta nyt voidaan sanoa, että tilanne on hallinnassa. Toiminnan laajentamista varten pitäisi kuitenkin saada rahoitusta, joka tulisi muualta kuin kirjastojen rahoituksesta, Saraste toteaa.
Pohjanmaan kirjastojen
yhteinen hanke, jossa tallennetaan digimuotoon kaikkien
saataville pohjoispohjalaista kulttuuriperinnettä.
Se luotiin kuntien kotiseutuhankkeissa 2000-luvulla.
Kuntien kirjastot ovat koonneet materiaalia yhdessä kotiseutuyhdistysten kanssa.
Hanke on saanut rahoitusta
Euroopan Sosiaalirahastolta
sekä Pohjois-Pohjanmaan
ely-keskukselta.
KirjastoVirman internet-sivut uudistuivat viime vuonna
valtion rahoituksen turvin.
kaapelitehtaalta 1980-luvulla otettu kuva kertoo omaa tarinaansa kuntalaisten arjen historiasta. Kempeleessä toivotaan, että kuntalaiset toimittaisivat vastaavan-laisia kuvia sähköiseen arkistoon.
Museonhoitaja Jaana Koski skannaa Kempeleen museolla kuntalaisten toimittamia kuvia sähköiseen muotoon arkistoitaviksi.
– Ajatus lähti alunperin peruspalvelujohtaja Marja-Leena Meriläiseltä. Tarkoitus on koota talteen kunnan historiaa, ihmisiä ja tilanteita, ennen kuin kuvat katoavat, sanoo Kempeleen kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Anne Toppari.
Kempeleessä kerättiin vanhoja valokuvia jo viime vuonna. Kuvia silloin vastaanottanut ja sähköiseen muotoon siirtänyt museonhoitaja Jaana Koski kertoo, että museolle tuotiin pääasiassa kuvia ihmisistä.
– Kaipaisimme kuitenkin kuvia myös esimerkiksi rakennuksista, joita ei enää ole. Kempeleen keskusta on muuttunut valtavasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Kiinnostavaa olisi saada kuvia myös kaikkien 80-luvulla tuntemasta ravintola Karutsasta, Koski vinkkaa.
Myös kuvat vanhoista isoista työpaikoista, jotka ovat jo lopettaneet toimintansa, kiinnostavat kuvien kerääjiä. Kokoelmista löytyy esimerkiksi kuvia Kempeleen vanhalta Nokian kaapelitehtaalta.
Vanhoilla kuvilla ei tässä tapauksessa välttämättä tarkoiteta sata vuotta vanhoja kuvia, vaan 1990-luvun kuvatkin ovat tervetulleita. Myös ilmakuvia kaivataan.– Kuvista ei tarvitse kokonaan luopua, vaikka niitä lahjoittaa arkistoitavaksi. Ne skannataan ja palautetaan omistajalle. Kirjaamme myös ylös, mistä kuvat on otettu ja ketä niissä on, Toppari sanoo.
Kuvista on tarkoitus koota myöhemmin näyttely. Kuvia voi toimittaa joko museolle tai kirjastoon.
Artikkelin lähde Kaleva