Veljekset Pohjola Oy:n toimitusjohtaja

Pentti Pohjola. Veljekset Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Pentti Pohjola kuoli 92-vuotiaana 29.4.2014. Pohjola oli syntynyt Virolahdella 23.7.1921 yhdeksänlapsisen sisarusparven keskimmäisenä.
Suku on kotoisin Venäjälle jääneen Pitkäpaaden saarelta. Perheen isä Valio Nikolai työskenteli viikot Viipurin tullissa. Pentti Pohjola pääsi Haminaan oppikouluun, mutta kun hänen isälleen tarjottiin paikkaa Lapissa vapaakauppa-alueen etelärajalta Vuotson seutuvilta, oppikouluhaaveet jäivät perheen muuttaessa pohjoiseen.
Alkoi uusi noin kymmenen vuotta kestänyt elämänvaihe - uudet ystävyyssuhteet Lapin ihmisiin ja ihastuminen Lapin luontoon. Nämä siteet kestivät Pohjolan elämässä aina hänen kuolemaansa saakka ja siirtyivät myös hänen lapsilleen.
Liikenne vapaakauppa-alueen vuoksi Rovaniemen ja Petsamon välillä kasvoi tuolloin räjähdysmäisesti. Vanhimmat veljet ajoivat jo tätä reittiä kuorma-autoilla, ja pian Pentti Pohjolakin oli auton apumiehenä ja myöhemmin jo kuljettajana.
19-vuotiaana Pohjola lähti vuotta nuoremman veljensä kanssa ilmoittautumaan jatkosotaan. Sodassa hän toimi pääasiassa mannimiehenä. Nimitys tarkoittaa miehiä, jotka ajoivat armeijan Man-merkkisillä kuorma-autoilla.
Pohjola ajoi tykin ammuksia Imatran radalta Karjalan Kannakselle. Työ oli erittäinen vaarallista.
Pohjola sai myös koulutuksen lääkintämieheksi, ja koulutus tapahtui Syvärin luostarissa. Taitojaan hän hyödynsi myöhemmin omassa kodissaan.
Hakiessaan maalaistalosta maitoa Lappeelta Pohjola tapasi tulevan puolisonsa. Avioliitto kesti yli 60 vuotta ja päättyi vaimon kuolemaan kolme vuotta sitten.
Sodan loputtua Pohjolan sisarukset muuttivat Ouluun ja kuorma-autot vaihtuivat linja-autoihin. Veljekset olivat ahkeria ja sukurakkaita.
Joulut vietettiin suvun kesken Valio Nikolain isossa 3-kerroksisessa asunnossa Toppilassa, jonka ylimmästä kerroksesta Pohjolan lapset saivat tiirailla kaukoputkella ja jonka sokkeloissa he saivat leikkiä piilosta.
Pentti Pohjola kävi Teknillisen koulun, ja sen myötä hänet valittiin firman johtoon. Linja-autoyhtiö Veljekset Pohjola oli iso työllistäjä, joka piti työntekijöistään hyvää huolta.
Toiminta edellytti hyviä yhteyksiä kaupungin virkamiehiin, poliitikkoihin, Linja-autoliittoon ja ministeriöön. Linja-autojen määrä kasvoi, ja enimmillään niitä oli sata.
Veljekset Pohjola Oy:n voi nähdä syntyneen kasvavan Oulun sodanjälkeisten liikennejärjestelyjen tarpeen ja yhden suvun yritteliäisyyden liittona. Yhtiö myytiin Koskilinjat Oy:lle 1980-luvulla, kun suvusta ei enää löytynyt riittävästi jatkajia.
Pohjola oli taitava käsistään. Ensimmäisen autonsa hän hitsasi junan katkaisemasta mersusta. Sillä perhe kiersi Lappeenrannassa, Lapissa ja Norjassa. Pohjola lauloi ajaessaan.
Ensimmäisen talonsa hän rakensi Rovaniemelle ja toisen Kastelliin 1949. Kastelli muodostuikin suvun ensimmäiseksi asuinalueeksi Oulussa.
Kastellin talon kellaria kaivaessaan Pohjola törmäsi isoon kiveen. Ajaessaan linja-auton aamuvuoroa Kuivasjärvi-Kastelli-linjalla hän kysyi kyydissä olleelta luutnantilta, voisiko tämä tuoda kasarmilta vähän dynamiittia kiven räjäyttämiseksi. Luutnantti ei ollut turhan tärkeä ja toi. Kivi hajosi, talo pysyi pystyssä ja luutnantista tuli myöhemmin kenraali, kenraali Ensio Siilasvuo.
Pohjola oli avoin, optimistinen ja sosiaalinen, ja hän suhtautui ennakkoluulottomasti ihmisiin. Hänen tuttava- ja ystäväpiirinsä oli laaja. Kasvattajana Pohjola antoi lastensa valita omat tiensä.
Omaa kuntoaan Pohjola piti yllä viime vuosiin asti talvisin hiihtämällä ja kesäisin metsässä juoksemalla. Tapa siirtyi seuraavalle sukupolvelle.
Puolison kuolema vanhensi Pohjolaa ja sai aikaan jonkinlaisen vetäytymisen. Elämän loppuvaihe oli armelias ja aika nopea. Ei kipuja, vain ruokahalun väheneminen ja väsyminen. Mieleltään Pohjola säilyi virkeänä loppuun saakka.
Minulla oli tilaisuus tavata häntä päivittäin ja oppia vanhenemisesta ja kuoleman tulosta paljon - nähdä, miten elämältä paljon saanut ja siitä kiitollinen ihminen luopuu liiasta kamppailemisesta ja saavuttaa rauhallisen mielen.
Jukka Pohjola



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva