Artikkelin lähde Kaleva
Helge Murtovaara Kaleva
Pyhäjoki Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen suviseuravalmistelut Pyhäjoen Yppärissä ovat jopa hieman edellä aikataulusta.
Päätoimikunnan puheenjohtajan Markku Veteläisen mukaan ilmat ovat suosineet kaikkiaan noin kaksi ja puoli kuukautta kestävää rakentamista.
"Kevät oli lämmin ja kuiva, joten pääsimme heti rakentamaan vauhdilla. Kaikki rakennelmat lukuun ottamatta isoa telttaa ovat jo pystyssä."
Nyt pystyssä olevia telttoja, joita on kaikkiaan noin hehtaarin verran, sisustetaan käyttöä varten. Suurin yksittäinen rakennus on 156 metriä pitkä ravintola.
"Noin kymmenen hehtaarin keskusalueella olemme voineet liikkua vapaasti. Nyt vielä heinää kasvavien alueiden rakennelmat on rakennettu ja rauhoitettu."
Toukokuusta lähtien suviseura-alueella on pidetty päivä- ja iltatalkoita sekä lauantaisin koko päivän mittaisia talkoita.
Parhaimmillaan lauantaina on paikalla ollut yli 300 talkoolaista työn touhussa.
"Talkoolaisia on ollut kaikista neljästätoista järjestävästä rauhanyhdistyksestä Kärsämäeltä Kalajoelle ja Raaheen sekä muun muassa Oulusta ja Ylivieskasta."
Alue avataan suviseuravieraille keskiviikkona 26. kesäkuuta kello 8. Se sijaitsee Alavieskaan vievän Mehtäkyläntien varressa.
Liikenteellisesti vilkkaimmat päivät ovat keskiviikko ja torstai sekä sunnuntai ja maanantai.
Suviseura-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Tekevän mylly, johon myllyosuuskunta on kunnostanut kesäkahvilan.
Myllyosuuskunnan puheenjohtajan Juhani Koskelan mukaan tarkoituksena ei ole kilpailla suviseurojen palvelujen kanssa. Kesäkahvila voisi kuitenkin olla monelle suviseuravieraalle mielenkiintoinen käyntikohde.
Talkootyöllä pyörivän kesäkahvilan tuotto jää myllyosuuskunnalle käytettäväksi muun muassa myllyn kunnostukseen.
"Usein on myös esitetty ajatuksia, että myllyyn voisi pystyttää pienimuotoisen taidenäyttelyn paikallisten taiteilijoiden töistä", Koskela kertoo.
Myllyosuuskunnan perustava kokous pidettiin 29. joulukuuta 1920. Koskelan mukaan aiemmin paikalla on ilmeisesti toiminut pienempi mylly.
Mylly käsitti heti alussa raamisahan, pärehöylän, myllyn ja padon. Alunperin vesivoimalla toiminut mylly peruskorjattiin 1940-luvulla ja liitettiin sähköverkkoon.
Rakennushistoriallisesti Tekevän mylly on yksi harvoista säilyneistä ja edelleen toimivista myllyrakennuksista. Esimerkiksi sen kolme kivimyllyä ovat edelleen käyttökuntoisia.
Vanhassa myllyosuuskunnassa oli lähes 70 osakasta. Myllyn säilyttämistä ja entisöimistä kannattaneet lähialueen asukkaat ja muut ihmiset maksoivat entisen osakkaat pois. Nyt osuuskunnassa on 13-14 osakasta.
Juhani Koskelalle mylly on tuttu, sillä hän on itsekin aikoinaan toiminut yhdeksän kuukautta myllärin sijaisena.
"Kahvin tuominen myllyyn on tuttua myös minulle, sillä isäni ja vaarini ovat olleet tässä mylläreinä", Lea Koskela kertoo.
Myös lähellä sijaitsevaa myllyn pajaa on kunnostettu. Puutavara korjaukseen kerättiin pajan ympäriltä ja sahattiin "tuppilaudoiksi". Pajan kattomateriaalina ovat myllyn vanhat kattotiilet.
Artikkelin lähde Kaleva