Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala Kaleva
Oulu Pateniemen saha työllisti parhaimpina aikoina 1940- ja 1950-luvuilla yli tuhat ihmistä.
Itse saha-alueen historia on paljon vanhempi.
Se alkoi vuonna 1873, jolloin kauppaneuvos J. G. Bergbom perusti vanhan laivavarvin eli laivaveistämön paikalle kaksiraamisen höyrysahan.
Sahan ympärille syntyi omaleimainen yhdyskunta, jonka perintö elää alueen rakennuksissa.
Itse sahasta ei ole jäljellä kuin kuoppa.
Sahalla käytettiin vuosina 1949-1984 kesäisin puutavaran sinistymisen estoon Ky-5-valmistetta.
Ky-5:ssä on tehoaineena vesiliukoisia kloorifenoleja sekä epäpuhtautena liukenemattomia dioksiineja ja furaaneja.
Lisäksi sahalla käytettiin vuosina 1952-1990 suolakyllästettä K33. Kylläste sisälsi arseenia, kromia ja kuparia.
Kyllästysaineiden takia osa sahan maaperästä pilaantui.
Sahan sisällä on vuosien ajan kunnostettu noin 20 hehtaarin alue, ja sahan kaatopaikka on suljettu.
Kaupunki kaavoittaa varsinaisen Pateniemen sahan alueelle noin 4 000 asukkaan Pateniemenrantaa.
Saha-alueen eteläpuolella sijaitsivat aikoinaan sahan konttori, paloasema, ruokala ja työläisten asunnot.
Porila on Pateniementien, Sahantien ja Tokantien varsille ryhmittyneiden vanhojen konttori- ja asuinrakennusten alue.
Oululaisten keskuudessa puhekielessä Porilana tunnetaan Pateniementien ja Sahantien kulmauksessa sijaitsevat viisi asuinrakennusta ja niiden ulkorakennukset.
Kaksikerroksiset, alun perin neljän asuinkeittiön ja huoneen asunnon muodostamat talot on rakennettu suoraan paikoilleen Varjakan sahan asuinrakennusten piirustusten mukaan.
Porilan talot on kunnostettu perusteellisesti edelleen asuinkäyttöön vuosina 1984 ja 1985.
Kunnostetun Porilan ensimmäisiin asukkaisiin lukeutuu siellä yhä asuva Kauno Ylitalo. Hän muutti Porilaan vuonna 1985.
"Katselin erilaisia asuntokohteita eri puolelta Oulua. Kun Porila osui silmiin, tämä viehätti heti ja löin kaupat kiinni."
"Hinta taisi olla 75 000 markkaa 48,5 neliön asunnosta. Muihin vastaaviin kohteisiin verrattuna hinta oli vain puolet."
"Taloihin ei voi tehdä oleellisia muutoksia. Kattoremonttiinkin piti saada joku vuosi sitten Museoviraston lupa."
Porilan talot ja monet muut sahan lähialueen talot on suojeltu asemakaavalla.
Porilan mansardikatot tuovat mieleen nukkekodin. Juuri muotonsa takia taloja käyvät ihailemassa niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin rakennustaidoista kiinnostuneet.
"On tässä pihassa pyörinyt paljon ulkomaalaisia katsomassa mallia ja tyyliä. Erityisesti kesällä tässä käy paljon vieraita. Kieliongelmia vain on tahtonut olla", Kauno Ylitalo kertoo.
"Muutama vuosi sitten pihaan pyörähti Ruotsin kilvillä ollut auto, josta nousi eläkeläisrouva ja hänen kaksi aikuista lastaan. Rouvan perhe oli muuttanut aikoinaan Porilasta Ruotsiin. Niinpä rouva kävi näyttämässä lapsilleen lapsuudenkotiaan."
Saman pihapiirin Kari Oja on asunut Porilassa 1990-luvun puolivälistä.
"Asunnot ovat hyviä ja siistejä. Hiljaistahan täällä on. Palvelut löytyvät kuitenkin läheltä Pateniemen keskustasta."
Ylitalon ja Ojan mukaan Porilassa ei enää "porista" Pateniemen sahasta.
"Nämä ovat osakehuoneistoja. Yhteistä meillä asukkailla ovat vain kevät- ja syystalkoot. Lapsiperheitäkään ei taida asua enää kuin yksi", Oja sanoo.
Aivan suljetun sahan portilta löytyy Pateniemen sahamuseo.
Se on aloittanut vuonna 1989, mutta tämän kesän pitkän talousrakennuksen nikkaripirtin puoleisessa päässä sijaitseva museo on suljettu rakennuksen kunnostuksen vuoksi.
Samassa pihapiirissä sahan entiset konttorirakennukset on peruskorjattu vuosina 2001 ja 2002 asunto-osakeyhtiö Sahankartanoksi.
Taloyhtiön asukas Teuvo Holappa toivoo, että kaupunki kunnostaisi nikkaripirtin toisenkin, pesulan puoleisen pään. "Mu-seoksi vaikka koko rakennus."
Pihapiirin keltainen konttori on Holapan mukaan vuodelta 1878 ja punainenkin puoli on reilusti yli sata vuotta vanha.
"Ei tässä asu sahan entistä väkeä. Joskus heitä käy kyllä pihassa katselemassa ja muistelemassa", Holappa kertoo.
Holappa on tyytyväinen uusvanhaan asuntoonsa.
"Kyllä nämä asunnot on kunnostettu viimeisen päälle."
Artikkelin lähde Kaleva