Artikkelin lähde Kaleva
Pia Kaitasuo Kaleva
Oulu Lekatiellä Oulun Höyhtyällä pitää sijaansa kaksi yli satavuotiasta aviisia: Kaleva ja Kolmiokirjan Nyyrikki. Harva tietää, että kahden eri kustantajan lehdillä on pitkän iän ohella toinenkin merkittävä yhdistävä tekijä: Juho Raappana.
Raappana perusti Kalevan vuonna 1899 ja viitisen vuotta myöhemmin Herman Marjamaan kanssa Nyyrikin, jonka haluttiin olevan mukana suomalaisuusaatteen ajamisessa kansan mieliin. Aika ja lehdistökuri oli tuolloin tsaari Nikolai II aikana tiukka, joten Raappanan ja Marjamaan julkaisusta tulikin kaunokirjallinen viikkolehti. Sitä se on edelleen.
Nyyrikin sisällön haluttiin olevan "rehellisyyttä, kauneutta ja puhtautta kannustavaa". Perustajien periaatteet lehden linjassa pitävät yhä. Mitään aihetta ei suljeta pois, mutta tyylin suhteen ollaan tarkkoja.
"Emme julkaise mitään, mikä loukkaisi lukijaa", lehden päätoimittaja Eeva Vainikainen linjaa.
Rankempia tarinoita - joita niitäkin tarvitaan, Vainikainen huomauttaa - varten on oma julkaisunsa, TosiElämää, jonka päätoimittaja Vainikainen myös on. Lisäksi hänen vastuullaan on kaksi ns. viihdepokkaria.
Novellit, jatkokertomukset ja pakinat muodostavat joka toinen viikko ilmestyvän lehden pääsisällön. Siinäkin jatketaan 110:ttä vuotta tuttuun tyyliin.
Nyyrikki luokitellaan viihdelehdeksi. Vainikainen määrittelee sen sisällöksi "romanttista viihdettä jalat maassa". Tekijät pyrkivät pitämään tarjonnan lukijakunnan - keski-ikäisten ja sitä vanhempien - odotusten mukaisena. Olemaan mukana arjessa.
Vainikaisen mukaan useissa tarinoissa kuvataan esimerkiksi pitkää parisuhdetta, joka on väljähtynyt.
"Ollaan väsyneitä toisiinsa", hän kuvaa.
"Vertaistuen tavoin tarina kykenee osoittamaan, miten väsymyksestä pääsee irtautumaan, kun tekee itse jotain tilanteen muuttamiseksi."
"Kirjoittajat ja lukijat jakavat ihan varmasti yhteisen todellisuuden."
Nyyrikki nosti aikanaan ennakkoluulottomasti esille sellaiset aiheet kuin naisen oikeuden omaan ammattiin ja yksinäisen naisen ja aviottoman lapsen aseman.
"Viime vuosina lehti on ollut edelläkävijä seniorirakkauden kuvaajana", Vainikainen toteaa.
Hän huomauttaa nuoremman polven suhtautuvan aika ymmärtämättömästi ikäihmisten romansseihin.
"Elettäisiin täysillä loppuun asti! Onhan tutkittu, miten parisuhde jatkaa elinikää miehilläkin seitsemällä vuodella."
Nyyrikin yli sadan vuoden taipaleesta puhuttaessa muistetaan aina mainita, miten merkittäviä kirjoittajia sillä onkaan ollut: Eino Leino, Pentti Haanpää, Kalle Päätalo ja tekstiilitaiteilijana paremmin tunnettu Armi Ratia muun muassa.
Vainikainen harmittelee tätä.
"Unohdetaan peruskirjoittajamme, joiden ansiosta lehti saadaan täyteen vuodesta toiseen. Prototyyppiä ei ole, mutta kaikkia yhdistää palava tarve kirjoittaa."
Vainikaisella on Nyyrikin tekijätiimissä kolme assistenttia, jotka jakavat kirjoitusten lukemisen ja korjaamisen hänen kanssaan. Vainikaisen taipale Kolmiokirjassa on ensi maalikuussa tullut kestäneeksi 40 vuotta.
"Kesken opiskelujen tulin tienatakseni tovin lisuketta opintolainaan. Tänne jäin."
"Olen nauttinut tästä työstä! Minulla on ollut aivan uskomaton onni työn suhteen."
Nyyrikin peräsimeen hän tarttui seitsemän vuotta sitten.
"Minulla oli tuolloin aika monta muuta lehteä johdettavana, joten Nyyrikki ei ollut kovinkaan tuttu. Muistan sen tunteen, kun aloitin lukemaan lehtiä: "Tämähän on hyvä! Kuljin tuolla käytävillä ja toistelin sitä muille", Vainikainen kertoo.
"Siitä alkoi meidän, Nyyrikin ja minun, rakkaustarinamme."
Artikkelin lähde Kaleva