Rakkaudesta kotiseutuun

Linda Calamnius Kaleva
Hailuoto Yksi Hailuodon maamerkeistä nökötti 2000-luvun alussa tutulla paikallaan hiukan rapistuneena ja unohdettuna.
Nuorisoseurantalon paperinohut huopakatto oli antamassa periksi, eikä talon keittiössä voinut kuvitellakaan valmistavansa herkkuja niin isoihin juhliin, joihin talon muut puitteet olisivat antaneet myöten.
Reipas tyttöporukka Hailuodon nuorisoseurassa oli haaveillut pitkään siitä, että vuonna 1923 rakennettu nuorisoseurantalo palautetaan entiseen kukoistukseensa.
"Lähtökohtana on ollut saada talo takaisin käyttöön ja niin, että se alkaa kustantaa itse itsensä", Hailuodon nuorisoseuran puheenjohtaja Maarit Parrila kertoo.
Ensin ryhdyttiin korjaamaan keittiötä.
"Talvella keittiön vesiputket olivat aina jäässä. Tuhoja korjailtiin sitten keväällä", Hailuodon nuorisoseuran varapuheenjohtaja Marjut Toppi muistelee.
Kahvilatoiminnalla remonttirahaa keränneet seurantaloaktiivit onnistuivat saamaan Suomen kotiseutuliitolta 100 000 euron avustuksen vesikaton uusimiseen.
"Katto korjattiin urakoitsijalla ja rahaa jäi vielä muihinkin korjauksiin", Parrila sanoo.
Nyt viisi vuotta myöhemmin Hailuodon nuorisoseurantalo on korjattu kuntoon vanhaa kunnioittaen. Pinnat ovat saaneet aimo annoksen maalia, tuulikaappi on suoristettu ja uusitussa keittiössä kelpaa tehdä eväät suuremmallekin joukolle.
Uusi katto pitää huolen siitä, että perinteisten Hailuodon jahtitanssien juhlakansa voi tanssia säästä riippumatta.
Uusittujen tilojen myötä talon käyttöaste on kohentunut huomattavasti. Talolla pidetään erilaisia juhlia ja tapahtumia.
Hailuodon nuorisoseurantalo on saanut korjaustoimenpiteillään Seurantaloasiain neuvottelukunnan myöntämän hyvän korjauksen palkinnon. Palkinto myönnetään sellaiselle seurantalolle, jossa korjauksia on tehty perinteitä ja historiaa kunnioittaen.
"Pyrimme korjaustöissä siihen, ettemme repisi tai purkaisi mitään ylimääräistä pois", Parrila toteaa.
Naisten osuus nuorisoseurantalon kuntoon laittamisessa on ollut mittava.
"Remontti aloitettiin tyttöporukalla. Miehiä oli jokseenkin vaikea saada ensin mukaan", Parrila kertoo.
Suurin osa remontista on tehty talkoilla, mutta ulkopuolistakin voimaa on remonttiin käytetty.
Aktiivisia nuorisoseuran jäseniä on viitisen kappaletta. Kaiken kaikkiaan remontin eri vaiheissa on ollut mukana kymmeniä talkoolaisia.
Toisinaan töitä on paiskittu hartiavoimin aamusta iltaan, mutta joskus on ollut pakko vetää henkeä.
Kotiseuturakkaat naiset ovat tyytyväisiä työn tulokseen. Monelle hailuotolaiselle rakas ja tuttu talo säilyy maisemassa jatkossakin.
"Monella ihmisellä on esimerkiksi rakkaita nuoruudenmuistoja tästä talosta", Parrila miettii.
"Valtava kiitos kaikille niille, jotka ovat olleet jollain tavalla talkoissa mukana tekijänä tai lahjoittajana", Parrila ja Toppi kiittelevät.

Artikkelin lähde Kaleva