Artikkelin lähde Kaleva
Janne Taanila Kaleva
Oulu Kirjailija Eero Pokela ei suostu laskemaan ankkuria yhteen paikkaan, vaikka ikää on jo 70 vuotta.
Auttamisen halu vie häntä eteenpäin, mutta ikääntyminen on siirtänyt jalkatyön kirjoituspöydän ääreen.
"Synnyin melkein kuolemaan tuomittuna alle kuusikuukautisena keskosena köyhään perheeseen", Pokela sanoo.
Kävelemään hän oppi vasta viidestä kuuteen vuotiaana ja vastoinkäymiset seurasivat Pokelaa pitkälle aikuisikään asti.
"Toisaalta ilman vakavia sairasteluja ja kahta selätettyä syöpää tuskin olisin enää tässä."
Pokela kertoo, että uskonsa avulla hän on päässyt yli pahimmista ja löytänyt suuren arvostuksen elämää kohtaan.
Lapsena ja nuorena koettu puute on pakottanut Pokelan ponnistelemaan selviytyäkseen.
Häntä onkin verrattu elämänkohtalonsa vuoksi Kalle Päätaloon, jolla oli samalla tapaa vastuksia elämässään, mutta joka löysi sisukkuutensa avulla tien ulos köyhyydestä.
Lapsuuden kokemukset vaikuttivat vahvasti myös siihen, että Pokela kiinnostui sosiaalisen avun antamisesta ja hakeutui opiskelemaan sosiaalihallintoa Tampereelle.
"70-luvulta lähtien olen tehnyt viikon reissuja Neuvostoliittoon ja muun muassa Abhasiaan Turkin rajalle asti, jotta nälänhädästä kärsivät ihmiset saisivat ruokaa ja vaatteita."
1980-luvun puolivälissä Pokela muutti pitemmäksi aikaa vaimonsa kanssa Espanjaan.
"Perustimme suurimman evankelisen seurakuntamme Madridin lähelle Aranjuezin kaupunkiin."
Esikaupungin tilanne oli niin paha, että paikallisten asukkaiden mukaan jopa puolet asukkaista oli narkomaaneja.
Avustustyön myötä Pokela näki myös Viron pimeän puolen.
Tšernobylin ydinonnettomuudessa vammautuneet ihmiset oli aikoinaan siirretty pääasiassa Tarton ja Narvan alueille.
"Mitään apua he eivät kuitenkaan saaneet, vaan sairaat ihmiset elivät viemäreissä yhteiskuntansa hylkääminä."
Nämä unohdetut ihmiset myös synnyttivät vammaisia lapsia, joista kukaan ei huolehtinut.
Kun Viroon suunnattiin lisää vapaaehtoisten avustuskuormia, tullin kanssa tuli ongelmia.
"Ystäväni Jussi Latvalan piti ottaa yhteyttä presidentti Lennart Mereen asti, jotta rekkakuskit pääsisivät rajan yli."
Kirjoittamisesta ja erityisesti koskettavista ihmiskohtaloista Pokela on ollut aina kiinnostunut.
"Kun fyysiset voimat eivät lapsena riittäneet terveen tavoin, piti minun turvautua älyyn."
Talonpoikaisjärki ja uskonnollinen ajattelu määrittelevät pitkälti Pokelan kirjallista tuotantoa.
"Esikoisrunoteokseni Sumujen saari myi valtavasti, ja siitä otettiin peräti kymmenen painosta."
Kolmen runoteoksen lisäksi Pokela on kirjoittanut 18 romaania ja yli 20 näytelmää.
"Olen kirjoittanut myös lastenkirjoja ja ainakin 50 runoani on sävelletty musiikiksi."
Monet Pokelan teoksista liittyvät historiallisiin aiheisiin tai kuvaavat hänen sukunsa liikkeitä maailmalla.
Viime vuonna julkaistu tosipohjainen tapauskertomus Neuroosi purkaa osiin "Erkin tarinan".
Kirjan päähenkilö on sairastunut skitsofreniaan, mutta parantuu vastoin yleisiä odotuksia.
"Oikeaa apua saamalla ihminen voi tervehtyä, vaikka psyyke olisi pahasti hajonnut."
Artikkelin lähde Kaleva