Pikku-Moskova on nimeään mukavampi

Anna-Mari Kilpijärvi Kaleva
Oulu Koskenniskan 1970-luvun kerrostaloja on moitittu rumiksi, mutta ne ovat myös saaneet palkintoja kauneuden saralla.
Pihapiiriä hoidetaan ja juhlistetaan yhteisöllisessä hengessä.
Koskenniskan viisi Koski-alkuista kerrostaloa on rakennettu 1970-luvun alussa. Ensimmäinen talo, Koskenlasku, valmistui 1972 ja Koskenpärske viimeisenä 1974.
Tauno Ojala on asunut pihapiirissä syyskuusta 1973. Joen ääreen Ojalan perheineen houkutteli juuri maisema. Ojala vietti lapsuutensa joen läheisyydessä Rantsilassa.
"Kyllä täällä on etuja paljon, näkymä jokisuistoon ja kaikki on lähellä. Autoa ei välttämättä tarvitse, ja itse olen luopunut auton talvikäytöstä. Ei kyllä ole valittamista."
Koskenniskan kerrostaloihin suhtauduttiin alussa varsin nihkeästi. Naapurustossa talojen katsottiin olevan rumia ja talot saivat nimityksen pikku-Moskova.
Lisänimestä huolimatta talot ovat saaneet kiitosta kauneudesta. Taloyhtiöiden piha-alue on voittanut aikoinaan Oulun kerrostalojen kauneimman pihan tittelin.
Vuosikymmenten varrella moni asia on muuttunut. Kerrostalojen ympärille on rakennettu uusia taloja, myös tieyhteydet ovat parantuneet. Esimerkiksi vilkkaan Tulliväylän paikalla oli rapakkoisia kinttupolkuja.
Myös talojen asukkaissa on ollut vaihdosta, mutta taloista löytyy vielä vähintään neljäkymmentä vuotta pihapiirissä asuneita.
"Kun muutimme tänne 70-luvun alussa, samaan aikaan muutti paljon muitakin samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia. Perheitä ei asu enää samalla tavalla", Ojala pahoittelee.
"Vaihtuvuus ei ole täällä nopeaa. Ihmiset juurtuvat tänne. Minnepä sitä kotoaan lähtisi?"
Kovin suurta vaihtuvuutta ei ole myöskään ollut taloyhtiöiden kiinteistönhuollossa. Sama kiinteistönhuoltaja, itsensä talonmiehenä näkevä Reijo Sarkkinen on ollut talonyhtiöiden palveluksessa neljä vuosikymmentä.
"Kun kaikki pihan talot valmistuivat, taloyhtiöstä ehdotettiin, että perustaisin kiinteistönhuoltoyhtiön ja ottaisin vastuulleni kaikki viisi taloa. Se on toiminut hyvin", Sarkkinen kiittelee.
Sarkkinen huolehti kiinteistöistä alkuun vaimonsa ja palkatun siivoojan kanssa. Sittemmin myös perheen kaksi lasta on tulleet mukaan yrityksen toimintaan.
Tie Koskenniskalle oli Sarkkisilla hyvien sattumusten sarjaa.
"Asuimme vielä Ruotsissa, mutta tulimme katsomaan, olisiko Suomessa mahdollisuuksia. Kävin kyselemässä talonmiehen paikkoja, kun minussa on putkimiehen vikaa."
Koskenniskan viidestä talosta ensimmäinen oli juuri rakennettu. Kun työpaikka varmistui, Sarkkiset tekivät asuntokaupat pihapiiriin valmistuvaan taloon ja sopivat muuttavansa Suomeen, kun toinen talo valmistuisi. Siitä lähtien talonmies on asunut pihapiirissä.
"Jos tätä paikkaa ei olisi löytynyt, saattaisimme asua vielä Ruotsissa. Kivasti on aika mennyt", Sarkkinen hymyilee.
Sarkkinen on jo päälle 70-vuotias, mutta töiden tekoa hän ei ole osannut vielä lopettaa.
Hän kehuu pihapiirin yhteisöllisyyttä. Lauantaina vietetyn pihapiirin 40-vuotisjuhlankin asukkaat rakensivat yhdessä.
"Jos jossain vaiheessa ei enää muista, minne on menossa, ehkä sitten on lopettava."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva