Artikkelin lähde Kaleva
Heidi Hietala, Anna Leinonen tekstit
Jukka Leinonen kuvat
Siitä päivästä, kun Kauko Myllyoja muutti kerrostalosta itse rakennettuun omakotitaloon Kuivasjärven Suokulaisentielle, alkaa olla nyt 30 vuotta. Silloinkin Kuivasjärvi oli jo perinteikäs oululainen asuinalue, jonka vanhimmat rintamamiestalot ovat 1940-luvulta.
Tuon koommin aluetta on lähinnä täydennysrakennettu, ja uusiakin asuinalueita on noussut ihan Kuivasjärven kylkeen.
Näin äkkiseltään Myllyojan mieleen ei tule kotitonteiltaan mitään moitittavaa. Silloinkin kun alueelle muutettiin, katuvalot ja asfaltit tulivat heti perässä.
"Ei tässä ole kyllä moitteen sijaa. Tämä ei kummene muista Suomen vastaavista asuinaluista", Myllyoja näkee.
Palveluja on ollut hänen perheelleen ihan riittävästi. Kauppoja on kaksin kappalein lyhyen matkan päässä Myllyojien kodista.
"Posti, pankkiautomaatti ja R-kioski täältä on lopetettu, mutta saatiin kuitenkin pizzeria tilalle", mies laskeskelee.
Kuivasrannan koulu ja päiväkoti löytyvät ihan sen Sale-kaupan takaa, jonka pihalle Myllyoja on tullut tuomaan keräyspahvia.
Sellainen muutos vuosikymmenten aikana on tullut, että siinä missä "vanhan Kuivasjärven" puolella kaduilla vilisi kakaroita, nyt väki on ikääntynyt, lapset ovat muuttaneet omilleen ja osa kaduista on hiljentynyt lapsien vilinältä.
"Onhan täällä tosin tehty jonkin verran sukupolvenvaihdoksia, jossa lapset ovat hankkineet talon vanhemmiltaan", Myllyoja tietää.
Kuivasjärveltä löytyvät kovatuloisimmat oululaiset. Alueen asukkaiden keskitulo oli vuonna 2012 reilut 36 600 euroa.
Kuivasjärvellä oli Oulun suurimmat keskitulot myös vuonna 2007. Viiden vuoden aikana kaupunginosan asuk-»
kaiden keskitulo kasvoi lähes 18 prosenttia.
Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen tilastoista, joissa on laskettu keskitulo postinumeroalueen mukaan.
Tulojen kasvua vertaillessa Kuivasjärvi ei kuitenkaan keiku ihan Oulun tilaston kärjessä. Tulot kasvoivat selvästi eniten Metsokankaalla, jossa asukkaat tienasivat vuonna 2012 reilut 28 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007.
Geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta kertoo, että uudet asuinalueet ovat tyypillisesti hyvätuloisia.
Sekä Metsokankaalle että Kuivasjärven alueelle on rakennettu viime vuosina paljon uusia pientaloja.
"Omakotitalon rakentaminen edellyttää tiettyä tulojen vakautta jo pankkien vaatimien lainansaantiehtojen vuoksi", kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun kaupungilta sanoo.
Ala-Siurun mukaan Kuivasjärven korkeisiin tuloihin voi vaikuttaa myös yliopiston ja Teknologiakylän läheisyys.
Tulojen kasvu oli huomattavan suurta myös monessa entisessä kuntakeskuksessa, jollaisia ovat esimerkiksi Haukiputaan, Yli-Iin ja Ylikiimingin keskukset.
Näistä luvuista Rusanen ei kuitenkaan vetäisisi mitään erityisiä johtopäätöksiä, koska kyseisten taajamien asukasmäärät ovat verrattain pieniä.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan alueilla, joissa tulojen kasvu on ollut suurinta, asuu myös paljon alle 18-vuotiaita.
"Lasten määrä kertoo hyväosaisten muutosta. Heillä on mahdollisuus valita, missä asuvat", Rusanen sanoo.
Kuivasjärven Alatalontiellä vilahtaa kolme vikkelää lasta mustan kanin kanssa. Sisarukset Daniel, 9, Miguel, 8, ja Mariel, 5, viettävät laatuaikaa ihanan kesävieraan, luppakorvakani Lilin kanssa.
Lasten vanhemmat, Manuel Tantaleán ja Emilia Diaz, alkoivat katsella uutta kotia asuessaan Jylkynkankaalla. Silloinen 112-neliöisen paritalon puolikas alkoi käydä pieneksi lasten kasvaessa.
Sitten löytyi parikymmentä neliötä suurempi paritaloasunto aivan Kuivasjärven rannalta. Tontti rajoittuu kaupungin kaavoittamaan virkistysalueeseen, joten uusia naapureita ei ole takapihalle luvassa.
"Muutimme tähän 2012, jolloin esikoisemme aloitti koulun", Manuel Tantaleán kertoo.
Daniel aloitti koulunsa Pöllönkankaan koululla kolmen kilometrin päässä kotoa. Muuton aikoihin Daniel oli jo ehtinyt käydä tutustumassa Pöllönkankaan kouluun, eivätkä vanhemmat halunneet muuttaa asuinympäristön lisäksi myös pojan koulua.
Parin vuoden kokemuksella Tantaleán ja Diaz luonnehtivat Kuivasjärveä kivaksi ja mukavaksi asuinalueeksi. Kun perhe muutti Alatalontielle, sen neljässä paritalossa ei ollut ainuttakaan lapsiperhettä heidän lisäkseen. Myöhemmin naapuriin muutti toinenkin lapsiperhe.
Luonto on vahvasti läsnä. Järveä ja sen elämää on ihana katsella vuodenajasta riippumatta.
"Tässä käy paljon kalastajia näin kesäaikaan, muutenkin tällä alueella ulkoillaan paljon", Tantaleán kertoo.
"Ja talvella järvi on kuin puisto, kun jäällä kulkee paljon ihmisiä. Ulkoilun lisäksi siellä hiihdetään ja pilkitään", Diaz jatkaa.
Sinä aikana, joka Tantaleán-Diazin perhe on alueella asunut, Kuivasjärvelle on rakennettu lukuisia pyöräteitä. Niitä pitkin pääsee esimerkiksi kauppaankin nopeammin kuin auton kanssa.
"Sekin on hyvä, että tämä on hyvin turvallinen alue. Leikkipuisto on lähellä ja lasten koulutie on rauhallinen", Diaz kiittelee.
Se toki hieman harmittaa, että Danielin ja Manuelin koulukaverit Pöllönkankaan koululta ovat useamman kilometrin päässä, sillä se vähentää kaverikäyntejä varsinkin talvisin.
"Kun pojat menevät pyörällä kouluun, he ovat voineet mennä sen jälkeen kavereilleen kylään. Pojat toki haluaisivat, että heidän kaverinsa kävisivät useammin meillä, mutta se näyttää tarkoittavan, että vanhemmat haluaisivat ajaa heidät tänne.", Tantaleán kertoo välimatkojen haasteista. »
Perulainen Manuel Tantaleán tuli Ouluun vaihto-oppilaana 30 vuotta sitten, pyöreä luku täyttyy ensi syyskuussa.
"Olin vaihto-oppilaana Kastellin lukiossa, ja isäntäperheeni kutsui minut opiskelemaan tänne Oulun yliopistoon", Tantaleán kertaa.
Vaimoonsa Emilia Diaziin oululaisinsinööri tutustui kotimaassaan. Tantaleánin veli oli mennyt naimisiin Diazin siskon kanssa:
"Tapaan sanoa, että veljeni löysi minulle vaimon", Tantaleán hymyilee.
Vaikka perhe on nauttinut Kuivasjärven rauhasta ja maisemista, ja lapset ovat asuneet koko ikänsä Oulussa, muuttokin on tullut mieleen viimeisen puolen vuoden aikana. Syynä on se sama ilmiö, joka on muuttanut monen täkäläisen insinöörin elämän:
"Puolijohdekomponentteja tehnyt työpaikkani lopetti Oulun toimipisteen vuodenvaihteessa. Tällä hetkellä etsin töitä, ja koska täällä alan ihmisiä on työttöminä niin paljon, voi olla, että joudumme myymään kotimme ja vaihtamaan kaupunkia", ICT-alan insinööri kertoo.
Mutta nyt ei ole aika murehtia sitä, sillä Lili-kani otti taas käpälät alleen.
"Lapset niin tykkäävät hoitaa sitä", Emilia Diaz ihastelee.
Tulojen kasvun häntäpäässä on useita Oulun vanhoja lähiöitä. Esimerkiksi Välivainiolla, Puolivälinkankaalla ja Kaukovainiolla tulojen kasvu jäi kymmenen prosentin tuntumaan.
Kolmanneksi heikointa tulojen kasvu oli Värtön ja Maikkulan postinumeroalueella, jossa tulot olivat vuonna 2012 Oulun viidenneksi suurimmat.
Tulojen heikko kasvu selittyy ainakin osittain asukkaiden ikääntymisellä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kyseisillä postinumeroalueilla asuu paljon yli 65-vuotiaita.
"Nämä ovat hyviä asuinalueita, joista ei haluta muuttaa pois", Rusanen sanoo.
Hänen mukaansa tulokehitys ei yksin kerro sitä, millainen on alueiden varallisuus.
Ala-Siuru toteaa, että kyseisillä alueilla uudisrakentaminen on ollut viime vuosina vähäistä.
Miki Tauniharju, 21, muutti Koskitielle Itä-Tuiraan joulun aikoihin vanhempiensa luota Oulunsalosta. Hän ei varsinaisesti etsinyt asuntoa juuri Tuirasta, mutta riittävän läheltä keskustaa kuitenkin.
"Tästä on mukava mennä Ainolan puiston läpi keskustaan. Reitin polkaisee pyörällä viidessä minuutissa, ja ne maisemat piristävät aina. Kaupungin kaunein reitti", Tauniharju kiittelee.
Ennen muuttoaan hän oli kuullut Itä-Tuiran olevan toisinaan levoton, mutta uskoo, että levottoman maineen takana on kuitenkin vain muutama taloyhtiö.
"Kun tässä kohti Itä-Tuiraa ei ole muita kuin asuintaloja, kenelläkään ei ole öisin muuta syytä liikkua tässä kuin mennä omaan kotiin", Tauniharju arvelee.
Tauniharjun taloyhtiössä on vain omistusasuntoja, se yleensä hiljentää muutenkin menoa.
"Täällä on ollut hyvä asua. Vaikka asuntoni on pieni, se on mukava ja viihdyn siellä hyvin", mies kuvailee.
Tuiran helmenä hän pitää vieressä olevaa uimarantaa, joka on vapusta lähtien tuonut elämää Koskitielle. Puistoihinkin on lyhyt matka.
Muihin Tuiran hyviin puoliin kuuluu se, että palvelut ovat lähellä. Itä-Tuiran puolella on Valintatalo ja S-market, joista valita, Merikoskenkadulta löytyy pizzerioita hyvinkin myöhäisten aukioloaikojen kera.
Niiden lisäksi Tauniharju on ennättänyt puolen vuoden asumisensa aikana käydä Tuiran terveysasemalla.
"Ja tuosta Merikoskenkadulta pääsee näppärästi bussilla Oulunsaloon vanhempien luona käymään silloin, kun syystä tai toisesta ei tule mentyä omalla autolla."
Tuira on alue, jossa ei tilastojen valossa tuloilla mällätä.
Alueen keskitulo oli vuonna 2012 vajaat 21 300 euroa. Se on Oulun postinumeroalueiden kolmanneksi alhaisin lukema. Vuonna 2007 keskitulot olivat Tuirassa Oulun viidenneksi alhaisimmat.
Siitä huolimatta tuiralaisten keskitulot nousivat viiden vuoden aikana lähes 12 prosenttia.
Rusanen toteaa, että kerrostalovaltaisuus tarkoittaa yleensä keskivertoa pienempiä tuloja.
Ala-Siurun mukaan Tuiran alhainen tulotaso selittyy myös sillä, että alueella asuu paljon eläkeläisiä ja opiskelijoita sekä keskimääräistä enemmän yksinhuoltajia.
Tuiran keskitulon pysyminen varsin matalana noudattaa yleistä trendiä. Rusasen mukaan on tyypillistä, että pienituloisten tulot kasvavat aina hitaasti. Kun taloudessa on hyvä aika, tulojen kasvu näkyy erityisesti jo ennestään hyvätuloisten kukkarossa. Pienituloisten tulot eivät kasva samassa tahdissa.
Toisaalta esimerkiksi Tuiran postinumeroalue on sen verran suuri, että sen sisällekin mahtuu erilaisia alueita.
"Jos otettaisiin sadan metrin suikale joen rannasta, keskitulo olisi varmasti selvästi korkeampi kuin koko Tuirassa", Rusanen sanoo.
"Kuulin tästä talosta ystävältäni kymmenen vuotta sitten, kun jäin leskeksi ja yhteinen talomme Pateniemessä pantiin myyntiin. Tähän taloon päästäkseen pitää olla aika vähävarainen", kertoo Alli Fält, joka asuu Länsi-Tuiran Antinkartanossa. Sinne huolitaan asukkaiksi vain seniorikansalaisia.
Fält pitää rannan tuntumaa yhtenä Tuiran rauhallisimmista alueista. Muu Tuira tuntuukin sitten levottomammalta. Antinkartanon asukkaita on kehotettu olemaan ottamatta rahaa mukaan, mutta minkäs teet, kun apteekissa pitää käydä ja muitakin asioita hoitaa.
"Eräs tämän talon asukas oli käynyt kaupassa Lidlissä ja valitsi siellä omenoita, kun häntä tuli puhuttamaan joku mies. Vasta kassalla naapuri oli huomannut miehen vieneen kärryssä olleesta käsilaukusta hänen rahansa. Siinä meni Kela-kortit ja kaikki", Fält päivittelee.
Kymmenen vuoden kokemuksella Fält on hyvin tyytyväinen Tuiran palveluihin. Terveysasema ja palvelukeskus ovat tien toisella puolella, ja palvelutalolta saa monenlaista apua.
"Siellä voi käydä syömässä, ja sieltä tulee näitä reppuselkäisiä hoitotyttöjä auttamaan silloin kun tarvetta on", Fält heiluttaa kättään Antinkartanon rappukäytävässä kulkevalle naiselle.
Kauppaakin on niin monta, että saa ihan valita, mihin milloinkin menee.
"Tämä Tuiran Siwahan ryöstetään monta kertaa vuodessa. Vaikka juuri tänään Kalevasta luin, että väliin oli ryöstetty Hintan Siwa."
Ainoa palvelu, mikä Tuirasta on hävinnyt, on Merikoskenkadulla pitkään palvellut Osuuspankki. Siksipä suuri osa Fältin laskuista meneekin suoraveloituksena ja näppärä rouva keksi käydä kysymässä vielä lisäpalvelujakin keskustan konttorista:
"Olen ikäni ollut Osuuspankin asiakas, joten kysyin sieltä, että miten minä voin siellä kulkea, kun minulle on alkanut tulla näitä kaikkia sairauksia. Sain sieltä sitten kirjekuoria, jotka voin vain pistää postiin ja pankkiasiani hoituvat sillä tavalla."
Fält on niin tyytyväinen asuintalonsa ilmapiiriin, että aikoo lähteä siitä korkeintaan palvelutaloon tien toiselle puolelle. Sitten joskus.
"Tässä talossa on hyvä yhteishenki. Pihapöydän ääressä pelataan korttia ja täällä on myös kerhohuone, jossa voi katsoa yhdessä vaikka televisiota. Pesutupa on ilmainen, pihaa saa haravoida ja kukkiakin hoitaa - grilli ja grillihiiletkin ovat taloyhtiön puolesta", Fält kiittelee.
Asukkaista valitaan myös yhdyshenkilö, joka toimii vuokranantajaan päin yhteistyössä.
"Minäkin olin pari vuotta yhdyshenkilönä, mutta kun taloon muutti rouva ja mies, niin he sitten suostuivat ottamaan sen tehtävän. Miehet täällä korjaavat yhdessä naisten rollaattoreita ja vaihtavat pattereita hälyttimiin - toisinaan he korjaavat autojakin", Fält luettelee.
1994 valmistuneessa talossa on useita 40-50 neliön koteja.
"Osassa on sellainen makuuhuone, että siihen mahtuu parisänky. Minun makuuhuoneeni on pieni. Että en voi ottaa kaveria tänne, kun ei mahdu parisänkyä", Alli Fält naurattaa.
Oululaisten keskitulo oli vuonna 2012 keskimäärin 28 069 euroa. Se on varsin lähellä koko maan keskituloa, joka oli 28 631 euroa.
Alhaisimmat tulot olivat Kontinkankaalla ja Kaijonharju-Linnanmaan alueella, joissa asuu paljon opiskelijoita. Siellä tuloja karttui vuonna 2012 hieman yli 21 000 euroa. Ero Kuivasjärven keskimääräisiin vuosiansioihin on siis reilut 15 000 euroa.
Sekä Jarmo Rusanen että Maria Ala-Siuru ovat sitä mieltä, että Oulun tuloerot ovat varsin maltilliset.
"On muistettava, että Suomessa on yhdet Euroopan unionin alhaisimmat tuloerot", Rusanen sanoo.
Oulun kaupunginosien kymmenen kärki on asiantuntijoiden mukaan yllätyksetön.
"Ainoa yllätys oli se, että tulojen nousu oli Värtön ja Maikkulan alueella niin alhainen, että se on alle Suomen keskiarvon", Rusanen sanoo.
Suomalaisten tulot kasvoivat vuosina 2007-2012 keskimäärin 14,6 prosenttia. Värtön ja Maikkulan alueella kasvu oli yhdeksän prosenttia.
Kovatuloisten alueiden kärki pysyi aika lailla samana vuosina 2007 ja 2012.
Kymmenen kovatuloisimman alueen joukossa on pääasiassa kanta-Ouluun kuuluvia alueita, jotka sijaitsevat useimmiten lähes kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaakkuri, Kiviniemi ja Korvensuora.
"Hyvätuloiset haluavat asua pikkuisen kauempana keskustasta. Puhutaan niin sanotusta hyvinvointivyöhykkeestä", Rusanen kertoo.
Sama ilmiö on nähtävissä myös muissa Suomen maakuntakeskuksissa kuten Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä.
Artikkelin lähde Kaleva