Nyt poltetaan tiiliä miilussa

Kari Sankala Kaleva
Oulu Olennainen osa kotiseutupäiviä on vanhojen taitojen siirtäminen nykypäivään.
Ylikiimingissä tervahaudan poltto on ollut sitä jo pitkään, mutta laajemmaksi tavoitteeksi perinteisiin tutustuminen on otettu pari vuotta sitten.
Kotiseutupäiviä on Ylikiimingissä on järjestetty 1960-luvulta, ja tervahauta sytytettiin juhlien yhteydessä ensi kerran 1982. Tervastiimaviikko otettiin nimenä käyttöön 1992.
Ouluun Ylikiiminki liittyi vuonna 2009, mutta voimakas kotiseutuhenki pitää Tervastiiman voimissaan. Nykyisin perinneviikko on osa Oulun päiviä.
Sunnuntaina 6. heinäkuuta esitettävä "Näytelmä Jamppa - Aamu toi, ilta vei" on Oulun päivien viimeinen ohjelmanumero.
Tervastiimassa on tehty järvimalmista rautaa. Sitä ja tervaa tehdään tänä kesänäkin.
Tällä kertaa päivien yhteydessä tehdään tiiliä.
Se on kolmas taito, joka on ollut hukassa nykyihmisiltä ainakin yhden sukupolven verran.
Tiilien teko on pitkäjänteistä työtä. Niiden valmistus alkoi jo viime syksynä.
Maanantaina tiilet ladottiin miiluun poltettavaksi. Tulenkestäviä, lujia tiiliä on luvassa miilusta ensi viikolla.
"Mitäpä me täällä? Meillä on meneillään leivinuunin teko. Juuri ruvetaan rieskan paistoon", Erkki Pöyskö vastaa, kun häneltä kysyy, mikä vaihe tiilimiilun teossa on meneillään.
Ihan ei olla Pöyskön lupaamassa vauhdissa, sillä ylikiiminkiläisellä muurarilla Matti Koistinaholla on miilun ladonta kesken.
Tarkoitus on, että tiiliä tehdään miilussa 700 kappaleen erä. Se on jo varattu Puolangalle leivinuuniin, jossa niitä rieskoja sitten paistetaan.
Pöyskö on vetänyt Ylikiimingissä tiilentekokurssia, jolle on osallistunut toistakymmentä kurssilaista.
"Ajateltiin keksiä jotakin uutta Tervastiimaan. Tietoa on haettu bittimaailmasta ja 1700-luvun kirjoista", Pöyskö kertoo.
Liki kahdeksankymppinen Koistinaho on pitkänlinjan muurari ja ammattilainen. Alalla hän ehti olla reilusti yli 30 vuotta ennen kuin joutui työtapaturman takia eläkkeelle.
Tiilen valmistus on monivaiheinen työ.
Ylikiimingissä savi nostettiin viime syksynä Nuorittasta talvehtimaan, jotta siihen saatiin sekoitettua hiekka.
Keväällä sekoitus tehtiin tappi- eli ranamyllyssä.
Seuraavaksi savi lyötiin voimalla jykeviin puumuotteihin, jotta massasta saatiin ilmat pihalle. Muotin pitää olla kuutisen prosenttia tiiltä laajempi. Tiilen mitat ovat 270x130x75 milliä.
Tämän jälkeen tiilien on annettu kuivua kuusi viikkoa vaaleaksi.
Loppukosteus otetaan pois tiilimiilussa.
Koistinaho muuraa uunin, jonka sisälle tiilet ladotaan.
Kahden pesän uusi peitetään maalla ja uunin lämpö nostetaan 400-500 asteeseen. Orgaaniset aineet palavat tiilestä.
Miilun lämpö nostetaan yli tuhannen asteen kolmeksi vuorokaudeksi. Lopuksi tiiliä jäähdytetään kolme päivää.
Miilu avataan keskiviikkona 2. heinäkuuta kello 17, ja sisältä löytyy kypsänpunaisia tiiliä.

Artikkelin lähde Kaleva