Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Turku Keväällä 1907 Helsingin Mäntymäellä tapahtui kummia. Töölönrannan etelärannan metsään oli saapunut varhaisen elokuvakameran kanssa tusina miehiä.
Porukan ytimen muodostivat fennomaani, ruotsalainen kreivi Louis Sparre, valokuvaaja Frans Engström, kuvaaja-apulainen Oscar Lindelöf sekä kourallinen Kansallisteatterin näyttelijöitä.
"Suurin osa varhaisista elokuvanäyttelijöistä oli teatterilaisia, mutta oli mukana myös valokuvaajia, kirjanpainajia sekä monenlaisia muita uudesta bisneksestä kiinnostuneita yrittäjiä", Oulun yliopiston elokuvatutkimuksen lehtori Kimmo Laine kertoo.
Sparre sekä Kansallisteatterin tähtinäyttelijä Teuvo Puro ohjasivat metsätörmällä ensimmäisen suomalaisen näytelmäelokuvan Salaviinanpolttajat.
Kaksikymmenminuuttinen toimintaelokuva kertoi pirtunpolttajista, jotka joutuvat käsikähmään virkavallan kanssa.
Mukana pioneeriryhmässä oli myös oululaissyntyinen Jussi Snellman.
"Elokuvaa oli tekemässä Kansallisteatterin uudesta tekniikasta ja ilmaisusta innostunut ydinjoukko, johon myös Snellman oli nousemassa", Laine sanoo.
Snellman vilahti Salaviinanpolttajissa pontikankeittäjiä nuhtelevana nimismiehenä.
Kansallisteatterin lavalla Snellman oli esittänyt muiden muassa antiikin ylimysten sekä sotilaiden rooleja. Elinan surmassa hän näytteli kartanonvuoti Uolevi Frilleä, Seitsemässä veljeksessä Lauria.
"Snellman oli vanhan koulukunnan juhlallinen näyttelijädiiva, joka esitti usein yläluokkaisten tai arvokkaiden miesten rooleja", Laine tiivistää.
Vuonna 1912 Snellman ohjasi helsinkiläisen Hotelli Fennian katolle katetuissa honteloissa kulisseissa kollegansa Puron kanssa elokuvan Sylvi. Minna Canthin kirjoittama Sylvi on tositarinaan pohjautuva melodraama, jossa aviovaimo murhaa myrkyllä miehensä.
Snellmanin ja Puron varhainen elokuvasovitus muistuttaa paljon liettualaistaustaisen ohjaaja Teuvo Tulion 1930-luvun melodraamoja.
"Dramaturgia on Sylvissäkin sellainen, missä pitkään kytevä tukahdutettu vaihe purkautuu veritekoon", Laine pohtii.
Sylvissä Snellman näytteli Idestamia. Hänellä näytteli myös kahdessa Suomi-Filmin perustajan Erkki Karun tuottamassa elokuvassa, jotka Puro ohjasi.
Anni Swanin kirjan pohjalta ohjatussa seikkailutarinassa Ollin oppivuodet (1920) Snellman esitti patruuna Wolmaria. Komediassa Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa (1921), hän veti taidemaalari Jussi Pontevan pääroolin.
"Elokuvanäyttelijänä Snellman on paikoin unohdettu, mutta suomalaisen teatterihistorian aatteellisten roolien esittäjänä hän on yhä suuri nimi."
Oululaiset pääsivät katsomaan Salaviinanpolttajia Palokunnantalolla sijaitsevaan Elävien Kuvien Teatteriin joulukuussa 1907. Sylvi nähtiin Oulussa huhtikuussa 1913.
Snellman ohjasi Puron kanssa myös ensimmäisen suomalaista talonpoikaiselokuvan, Anna-Liisa (1922), joka sekin perustui Minna Canthin käsikirjoitukseen.
"Anna-Liisassa kuvaleikkauk-set olivat huomattavasti aikaisempia elokuvia lyhempiä, alkuperäisen näytösrakenne oli tietoisesti rikottu ja alkuperäisen näytelmän sisäkohtaukset oli siirretty ulkoilmaan", Laine kertoo.
Vuosien myötä Salaviinanpolttajien, Sylvin sekä lukuisten muiden varhaisten mykkäelokuvien harvat levityskopiot katosivat tai tuhoutuivat. Osa Sylvi-elokuvan selluloidinauhoista löytyi helsinkiläisestä romukaupasta 1934.
Puro oli perustanut Kansallisteatterin näyttelijäkollegansa Teppo Raikkaan sekä kuvaaja Ensgtrömin kanssa näytelmäelokuvien tuotantoyhtiön jo 1910.
"Suomi-Filmin 1921 perustanut Erkki Karu halusi korostaa pioneeriasemaansa suomalaisen elokuvan tekijänä, mikä edisti sitä, että varhaiset mykät näytelmäelokuvat ikään kuin vahingossa unohdettiin", Laine kertoo.
Jukka Kuosmasen toimittama SF-tähtiä ja tähdenlentoja jatkuu Yle Radio Suomessa Leif Wagerin henkilökuvalla tänään kello 19. Suomalaisen studiokauden elokuvanäyttelijöitä esittelevän keskustelusarjan kaikki 12 jaksoa ovat kuunneltavissa
Yle Areenassa
Artikkelin lähde Kaleva