Artikkelin lähde Kaleva
Petri Hakkarainen teksti ja kuvat Kaleva
Vaala Kahdettakymmenettäviidettä kesää troolipussia Marjaksi nimetyn paattinsa perässä Oulujärvellä kiskova Seppo Schroderus arvioi aluksensa kuntoa.
"Kattokin sammaloituu. Vaan niinpä tässä jo itsekin."
Kun Schroderus aloitti troolauksen Oulujärven avarilla vesillä, innostus muikun perään oli kova. Silloin kalakilolla myös osti veneeseen useamman litran menovettä.
Nyt tahtoo moni reissu jäädä tappion puolelle.
"Troolaus on pahasti ukkoutuva laji. Onhan Oulujärvellä vielä troolareita, mutta vajaakäytössä ne ovat. Minäkin ajoin joskus tuhat tuntia vuodessa, nyt on näille avovesille vasta viides kerta."
Syy muikkuinnostuksen katoamiseen on kuha. Sitä pyydetään Oulujärvestä lähes ympäri vuoden.
Aikoinaan Oulujärvi oli kohtalainen kuhavesi, sitten isosuinen petokala katosi Kainuun merestä vuosikymmeniksi. Voimalliset istutukset toivat kuhan takaisin ja nyt se jo lisääntyykin järvessä.
"Kuha se Oulujärven kalastajia elättää. Fileestä pyydetään kaupassa jopa yli kolmekymppiä kilolta."
Schroderuksen troolauskumppani Urho Sumiloffkin veti kuhaa verkoilla koko talven ajan. Saaliille oli ottajia. Tuttu ostaja oli usein jo odottamassa, kun Sumiloff ajeli kotiin kuhalastin kanssa.
Vaan nyt yritetään muikkua. Jos ei muuten, niin tavan vuoksi.
Alkukauden vedoista on tullut hopeakylkiä kymmenestä sataan kiloon. Kun päältä vähennetään kahden aluksen polttoaineet, ei miehille kehtaa paljon tuntipalkkaa laskea.
Troolia kiskotaan tutuilla apajilla Niskanselän itälaidalla. Luotain näyttää kahdeksasta kymmeneen metrin lukemia.
"Maamerkkien mukaan pitkälti mennään. Pitää tietää, missä käännytään."
Kumpu-saari jää tiukassa kaarroksessa vasemmalle. Nyt vedetään vähän pidempään, koska lokkejakaan ei vielä näy troolin läpi karanneita kaloja napsimassa.
Kalastajat antavat vetorupeaman loppua odotellessaan arvionsa Oulujärven saaliista kulinaristisessa mielessä. Sumiloff nauttii vedenviljaa harvakseltaan, mutta Schroderukselle eväkäs maistuu.
"Syöhän sitä kuhaakin ja muikkua tietysti, mutta kyllä ahven on paras kala. Semmoisen liki puolikiloisen kun kypsyttelee savupöntössä niin ei siitä paljon ruoka parane."
Toista venettä ajava Janne Scroderus hyppää avuksi, kun on aika katsoa, mitä troolin perällä kertyi. Silmämääräinen arvio on neljäkymmentä kiloa.
Nättiä pikkumuikkua, joukossa vain pari siikaa ja yksi hauki.
"Ei noita kauan Vaalan torilla tarvitse myydä, nyt kun mökkiläisetkin ovat taas tulleet. Hinta on neljä euroa kilolta. Ei ole kalliiksi moitittu", Sumiloff sanoo.
Muikun arvellaan uivan vielä rantavesissä. Sinne ei troolilla yllä, mutta rysällä voisi ehkä pian yrittää.
Syksyä kohden saalis tavallisesti paranee, ja sitten päästään taas keräämään järven aarteista arvokkainta.
"Muikunmäti otetaan tarkasti talteen. Se kyllä menee kaupaksi helposti ja hyvään hintaan, kunhan vain osaa toimittaa laatutavaraa."
Artikkelin lähde Kaleva