Mestauspaikalle merkki

Anna-Mari Kilpijärvi Kaleva
Oulu Maikkulassa paljastettiin perjantaina vanha Ruotsin vallan aikainen mestauspaikka. Pahaenteisestä paljastuspäivästä huolimatta kummituksia paikalla ei tarvinnut pelätä, sillä tiettävästi paikalla ei ole koskaan ketään teloitettu.
Oulun pitäjän mestauspaikka on ollut merkittynä maakirjassa vuonna 1830.
"Yhtään teloitusta ei ole paikalla toimeenpantu. Ei edes tiedetä paikalla tapahtuneen ruoskimista tai piiskaamista", opetusneuvos Matti Rossi kertoo.
"Säädösten mukaan mestauspaikka piti kuitenkin olla merkittynä pahimman varalta. Paikka merkattiin karttaan."
Mestauspaikan ylläpidosta vastasivat alueen manttelitilat, joilla oli myös oikeus paikan käyttämiseen.
Tilojen velvoitteena oli osoittaa ja ylläpitää yhteisiä alueita, kuten esimerkiksi teitä, karjakujia, venevalkamia ja hautausmaita. Maikkulan mestauspaikan käyttöön oli oikeus 17 tilalla.
Mestauspaikan merkiksi paikalle pystytettiin luonnonkivipaasi, johon paljastustilaisuudessa merkkikilven kiinnittivät Rossin lisäksi kulttuurijohtaja Risto Vuorio, manttaalitilojen edustaja Pekka Mikkola ja Oulujoki-seuran puheenjohtaja, kunnallisneuvos Erkki Suvanto.
Kuolemanrangaistus oli Suomessa voimassa pitkään, mutta käytännössä sitä ei toimeenpantu vuoden 1825 jälkeen kuin poikkeustilassa ja sodan aikana.
Rossin mukaan syynä tähän oli keisari Nikolai I:n määräys, jonka mukaan kuolemantuomiosta karkotettiin Siperiaan, paitsi jos oli syyllistynyt valtiorikokseen tai keisariperheen jäsenen murhaan tai pahoinpitelyyn.
Rauhanaikainen kuolemanrangaistus poistettiin laista vuonna 1949, mutta sodanaikainen vasta vuonna 1972.
Rossin mukaan Suomessa tuomiot olivat pitkään joko sakkoja tai kuolemantuomio, vankeus rangaistuskeinona yleistyi vasta 1700-luvulla. Rikoksia soviteltiin hänen mukaansa myös sukujen kesken.
Maikkulan mestauspaikka ei ole ainoa Oulusta löydetty mestauspaikka. Rossin mukaan keskikaupungilla on ollut yksi mestauspaikka lähellä Limingantullia, mutta tarkkaa sijaintia hän ei tiedä. Lisäksi Kontinkankaalta löytyy hirttopuu, johon sota-aikana hirtettiin Taavetti Lukkarinen vuonna 1916 pelotteena muille.
Kuolemanrangaistukseen johtaneita tekoja ovat Rossin mukaan olleet esimerkiksi noituus, aviorikos, lapsenmurhat ja maanpetos. Noituudesta Pohjois-Pohjanmaalla on tiettävästi teloitettu rantsilalainen Elias Simonpoika Pullo. Noituudesta on myös syytetty oulunsalolaista Anna Muikkua, mutta hän sälytti vastuun noituudestaan oululaiselle Klaara Juhontyttärelle, jonka kuolemantuomiota ei kuitenkaan laitettu voimaan.

Artikkelin lähde Kaleva