Artikkelin lähde Kaleva
Linda Calamnius Kaleva
Oulu Oulun yliopiston kohorttitutkimuksesta on vuoteen 2014 mennessä kertynyt valtavat määrät arvokasta tietoa ja näytteitä.
Kohortti66-tutkimukseen otettiin mukaan kaikki pohjoissuomalaiset äidit, joiden lapsen laskettu syntymäaika oli vuonna 1966. Tutkimukseen osallistui alkujaan yli 12 000 lasta.
Tutkimukseen osallistuneiden terveydentilaa, elinoloja ja terveyden riskitekijöitä on seurattu tutkittavien sikiövaiheesta näihin päiviin saakka.
"Tarkoituksena on tuottaa tietoa terveyden ja yhteiskunnan parantamiseksi", Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi sanoo.
"Helmikuussa tuli päätökseen tutkimuksen 46-vuotisseuranta. Sen tuloksia tutkitaan parhaillaan", Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimuksen tieteellinen johtaja, professori Marjo-Riitta Järvelin kertoo.
Kohortti66-tutkimus muuttuu jatkuvasti kiinnostavammaksi tutkijoille. Sitä mukaa, kun tutkittaville tulee lisää ikää, myös mahdolliset sairaudet alkavat näkyä.
"46-vuotisseurannan yksityiskohtaiset tulokset eivät vielä ole käytettävissä, koska olemme vasta saaneet tietojen keräyksen päätökseen. Alustavien tulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnan häiriö on kohtalaisen yleinen", Keinänen-Kiukaanniemi sanoo.
Suuri joukko tutkijoita Suomesta ja ulkomailta kokoontuu loppuviikosta kunnioittamaan emeritaprofessori Paula Rantakallion muistoa.
Vuonna 2012 menehtynyt Rantakallio oli merkittävän kohortti66-tutkimuksen alullepanija.
Vuonna 1986 Oulussa aloitettiin toinen kohorttitutkimus, jonka osallistujat ovat syntyneet vuosina 1985-1986. Pohjoissuomalaisten into osallistua kohorttitutkimukseen on ollut hyvä. Esimerkiksi kohortti86-tutkimuksen äideistä 99 prosenttia lähti tutkimukseen mukaan.
"Suomalaisilla on muutenkin merkittävän positiivinen suhtautuminen tutkimuksiin osallistumiseen", Keinänen-Kiukaanniemi kiittelee.
Kohortti86:n osallistujat saavuttavat pian 30 vuoden iän. Nuoremmasta kohorttitutkimusryhmästä odotetaan mielenkiintoisia tuloksia muun muassa syrjäytymiseen liittyen.
"Kaiken taustalla mietitään kokonaisuutta. Miten asiat vaikuttavat toisiinsa ja miten sairauksia voisi ennaltaehkäistä", Oulun yliopiston dosentti Minna Männikkö selventää.
Alun perin kohorttitutkimuksessa selvitettiin sitä, miten syntyisi terveempiä lapsia. Rantakallion tutkimus toimi edelläkävijänä tutkittaessa raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutusta lapsen terveyteen. Kävi ilmi, että äidin raskaudenaikainen tupakointi toimi selkeänä altisteena lapsuusajan kuolleisuudelle ja vaikutti huomattavasti sikiönkasvuun.
Vaikka kohorttitutkimus on Oulun yliopiston kansainvälisesti merkittävin tutkimushanke, se kamppailee alituisesti rahoituksen kanssa.
"Tämä tutkimus ja sen tiedot ovat Oulun yliopistolle kultakaivos. Tarvitaan investointeja, jotta sitä voisi hyödyntää kunnolla", Keinänen-Kiukaanniemi kommentoi.
Tutkimuksen parissa työskentelee valtava määrä niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin tutkijoita. Osa tekee tutkimusta vapaaehtoispohjalta.
Artikkelin lähde Kaleva