Artikkelin lähde Kaleva
Lauri Hirvonen Kaleva
Oulu Jos arkkitehti Vesa-Pekka Kiiskinen saisi päättää, nousisi Oulun Raksilaan monitoimiareena, joka yhdistäisi urheilun muun muassa ostoksilla käyntiin ja hotellimajoitukseen. Kiiskisen tekemä arkkitehtuurin diplomityö Lumi Areenasta tarkistettiin toukokuussa Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa.
Kiiskinen keskittyi tutkimaan, mitä monitoimiareena sisältäisi ja miten tilat jäsenneltäisiin niin, että rakennus olisi mahdollista rakentaa taloudellisesti kannattavasti.
Suunnitelmassa olennaista on, että yleisö käyttäisi areenan yhteydessä olevia ravintoloita ja kauppakeskuksen palveluja. Katsojien taukotila olisi siksi mahdollisimman pieni.
Niin kauppakeskuksesta kuin rakennuksessa sijaitsevasta satahuoneisesta hotellistakin olisivat näkymät areenalle.
Lumi Areenan pääkäyttötarkoitus olisi jääurheilussa, mutta samalla se toimisi rakennuksena, jossa voitaisiin viettää koko perheen kanssa aikaa. Areenan liiketiloissa voisi toimia esimerkiksi päivittäistavarakauppoja, ravintoloita ja hyvinvointipalveluja kuten liikuntakeskus tai hierojia.
Itse areenalla olisi mahdollista järjestää liikuntatapahtumien lisäksi messuja, konsertteja ja kongresseja. Kiiskinen huomauttaa, että Oulusta puuttuu rakennus, jossa pystytään järjestämään monipuolisesti erilaisia tapahtumia.
Rakennuksen ulkopuolelle tulisi tapahtumatori, joka toimisi oheistapahtuma-alueena. Kiiskinen visioi, että se voisi olla myös esimerkiksi Terwamaratonin ja -hiihdon lähtö- ja maalialueena.
Pysäköinti järjestettäisiin maan alla yhdessä markettien kanssa.
Visioituun Lumi Areenaan mahtuisi noin 10 000-11 000 katsojaa tapahtumasta riippuen. Nykyinen Oulun Energia -areena vetää väkeä hieman yli 6 600.
Kaupallisuutta hyödyntävän konseptin lisäksi Kiiskisen huomio oli luonnollisesti areenan arkkitehtuurissa.
"Olen halunnut luoda uutta arkkitehtuuria, koska areenarakennukset eivät ole niin kehittyneitä kuin esimerkiksi museorakennukset tai suuret jalkapallo- tai yleisurheilustadionit maailmalla."
Arkkitehtonisesti areena on Kiiskisen mukaan kuva Pohjois-Suomesta.
Esimerkiksi julkisivun rei’itetty teräslevy kuvastaa lunta ja jäätä, ja teräs olisi myös materiaalina pohjoissuomalaista.
Areenan julkisivu valaistaisiin, ja rakennus voisi valojen avulla vaihtaa väriä.
Yhdessä uusien markettien kanssa areena toisi Kiiskisestä elävää kaupunkirakennetta Kajaaninkadun varteen. Hän kuitenkin korostaa, ettei ole lopputyössään suunnitellut Raksilan aluetta eikä ottanut suunnittelussa sinänsä kantaa Raksilan alueen kehittymiseen. Areena on sijoitettu yhteen Oulun kaupungin tekemistä mahdollisista suunnitelmista.
Kiiskinen ei myöskään ota kantaa siihen, miten areena rahoitettaisiin. Turun kaupungin kaavoituksesta saamansa palautteen mukaan riittävän suurelle hankkeelle on kuitenkin helpompi saada rahoitus kuin liian pienelle.
Pelkästään jääurheilukäyttöön suunniteltua 10 000 hengen rakennusta olisi hänen mukaansa vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi.
Artikkelin lähde Kaleva