Herrasmies ja kulttuuripersoona

Seppo Valjus. Arkkitehti, professori Seppo Valjus nukkui pois 15. toukokuuta Oulussa.
Seppo Valjus oli syntynyt Oulussa 16.4.1928. Hän kirjoitti Oulun lyseosta 1948 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1956.
Työuransa Seppo Valjus aloitti Viljo Revellin toimistossa 1957, minkä mukana hän siirtyi Kanadaan suunnittelemaan Toronton kaupungintaloa. Ouluun hän palasi 1960, perusti oman toimiston ja aloitti opetustyöt yliopistossa.
Nykyaikaisen arkkitehtuurin professorina hän toimi vuoteen 1991. Suunnittelua hän jatkoi viimeisiin vuosiin asti.
Suunnittelutehtävät käsittivät kaiken tyyppisiä kohteita vapaa-ajan asunnoista teollisuusrakennuksiin.
Läheisimpiä suunnittelutöitä olivat Tuirassa Oulujoen rannassa sijaitsevat Lohitalot, oma talo 60-luvulta, arkkitehtuurikilpailun tuloksena nyt rakenteilla oleva kerrostalokohde ja muista kohteista rationalistisen funktionalismin pehmeää suuntaa edustava Kalevan toimitalo.
Seppo Valjusta arvostettiin ja Valjuksen toimiston työntekijäksi pääseminen oli kunniakasta. Seppo Valjuksella oli isällinen ja huolehtivainen ote alaisiinsa. Toimisto pidettiin perheyrityksenä, ja alaisten etuja ajateltiin edistyksellisestikin. Siitä osoituksena ensimmäisenä myönnetty palkallinen isyysloma Oulussa.

Valjus tunnettiin humoristisena herrasmiehenä ja kulttuuripersoonana. Hän hallitsi opettajana arkkitehtuuria laaja-alaisesti sommittelusta ammatillisiin oppeihin ja korosti opetuksessaan aina käytännön vaatimuksia. Pedagogina hän oli kriittinen, mutta myös palkitseva. Siitä osoituksena Rooman stipendi opiskelijoille.
Seppo Valjuksen luottamustoimia olivat jäsenyydet Oulun kaupungin lunastustoimikunnassa, asemakaavalautakunnassa, kuvaamataidetoimikunnassa, Suomen rakennustaiteen museon edustajiston jäsenyys ja varapuheenjohtajuus sekä Oulun läänin taidetoimikunnan jäsenyys.
Hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki.
Seppo Valjus oli syvällisen perehtynyt vapaamuurariuuteen ja sai ylimmän asteen 1995.
Poikamainen huumori ei Valjuksesta hävinnyt. Kysyttäessä läheisintä suunnittelutehtävää vastaus oli: "seuraava".
Hän oli myös perhekeskeinen ihminen. Matkustelu, laskettelu ja purjehdus olivat koko perheen yhteisiä harrastuksia. Myöhemmin lapsenlapset antoivat Sepolle ja Leenalle keskeisen elämän sisällön. Yhteiset matkat Kuusamon ja Ilmajoen välillä jatkuivat aivan viime hetkiin.
Hän saa lähteä viimeiselle matkalleen suunnittelemassaan Intiön uudessa kappelissa kolme viikkoa Leena-vaimonsa jälkeen.
Esa Kauppi
Kirjoittaja on Seppo Valjuksen ystävä, oppilas ja assistentti sekä Valjuksen toimistossa
työskennellyt arkkitehti.

Artikkelin lähde Kaleva