Havas kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1949. Kiinnostus luontoon vei hänet opiskelemaan Helsingin yliopistoon kasvitiedettä. Valmistuttuaan hän palasi juuri perustettuun Oulun yliopistoon kasvitieteen assistentiksi. Havas nimitettiin nopeasti kasvitieteen apulaisprofessoriksi ja edelleen kasviekologian professoriksi.
Juuri ennen eläkkeelle siirtymistään vuonna 1994 hän totesi haastattelussa, että ihmisellä pitää olla aina jokin "villitys", muuten urautuu. Havaksen työuran ensimmäinen intohimo oli tiede, seuraava oli hallinto ja viimeinen tietotekniikka.
Havaksen väitöskirjatyö käsitteli rinnesoita ja niiden kasvillisuutta. Hän sisällytti työhön ajan hengestä poiketen soiden ekologiaa käsitteleviä osioita.
Uuden kehityksen näkijänä hän toi Ouluun kasviekologian modernissa mielessä. Hän oli mukana kansainvälisessä biologisessa projektissa, jossa selvitettiin pohjoisen pallonpuoliskon luonnon tuottavuutta.
Havas tuli suurelle yleisölle tunnetuksi 1960-luvun lopulla Oulussa ilmenneiden metsävaurioiden tutkijana. Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen metsävaurioiden tutkimus sai kansainvälistäkin julkisuutta.
Hallinnollisen "villityksensä" aikana Havas toimi laitosjohtajana, luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja kahteen otteeseen Oulun yliopiston vararehtorina. Hän oli Lapin korkeakouluseuran puheenjohtaja ja Lapin kesäyliopiston rehtori, vaikuttaen merkittävästi myös Lapin korkeakoulun syntyyn. Hän pyrki saamaan Oulun yliopistoon metsätieteellistä tiedekuntaa, joka sittemmin päätettiin perustaa Joensuuhun. Tämän Havas koki suurena menetyksenä Oulun yliopistolle.
Havas oli mukana Oulun yliopiston rakentamisen neuvottelukunnassa. Hän osallistui Oulangan biologisen tutkimusaseman ja kasvitieteellisen puutarhan kehittämiseen ja tutkimustoimintoihin. Näihin tahoihin hän oli yhteydessä aina viime päiviin asti. Hän oli kehittämässä Pohjois-Suomen tutkimuslaitosta (nyk. Thule-instituutti).
Havas oli suosittu tieteen popularisoija. Hän piti yleistajuisia esitelmiä ja julkaisi tunnettuja pohjoisesta luonnosta kertovia kirjoja. Hän ymmärsi luonnon merkityksen ja puhui luonnon suojelun puolesta. Yksi hänen teesinsä oli, että "luonto ei erehdy vaan virheet tekee ihminen".
Havas oli poikamaisen innostunut tekniikasta. Tämä näkyi erilaisten tutkimus- ja koelaitteiden kehittämisessä. Hän hankki tietokoneen ensimmäisten joukossa. Tästä kehittyi hänen uusi mieltymyksensä. Havas oli yksi tietokoneavusteisen opetuksen uranuurtajista. Hänet kutsuttiin esittelemään opetusohjelmiaan kansainvälisiin kokouksiinkin.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>