Tai oikeastaan raahelainen käsikirjoittaja
"Ajatuksena on luoda henkilökuva ja kunnianosoitus Oulun suurelle pojalle, tähtitenorille. Toiveeni on, että siitä tulee positiivinen ja kiva", Ylitalo luonnehtii.
"Minähän olen tehnyt tämmöisiä, Kuningaslohen ja Kiimingissä viime kesänä esitetyn Koitelin laulu. Kun repliikit loppuvat, laulut jatkavat tunnetilaa. Tuntuu, että Jamppa Tuomisen elämässä on kovastikin näytelmän aineksia. Hänen musiikkinsa on valmiiksi hyvä rakennuspuu dramaattisen elämänkaaren ohella."
Musiikkinäytelmien rintamalla on selkeästi Jamppa Tuomisen mentävä aukko.
"Erilaisia kevyen musiikin henkilökuvia on nyt tehty varsinkin Etelä-Suomessa yhdestä jos toisestakin taiteilijasta", Ylitalo huomauttaa.
"Sain uutta potkua ajatukseen, kun sovitin Haukiputaan mieskuorolle kymmenen laulua Jamppa Tuomisen toukokuiseen 60-vuotismuistokonserttiin. Kun seurasin sitä suosiota, mikä niillä oli, ja yleisön kiitollista vastaanottoa, vanha ajatus tuli uudelleen aktuelliksi."
Ylitalo on jo ollut yhteydessä Jamppa Tuomisen sisareen
"Jampan lähimmät ihmiset, sukulaiset, sisar Annette Soronen, hänen tyttärensä ja Jampan poika
Ensimmäisen kerran Pauli Ylitalo puhui ideastaan jo pari, kolme vuotta sitten muusikko
"Näillä näkymin leijonanosa näytelmän sävellyksistä olisi Veikko Juntusen. Mutta on siellä myös muutamia muita."
Posiolaissyntyinen kirjaltaja-muusikko Veikko Juntunen oli 1970-luvun alussa Jampan hyvä ystävä. Vuonna 1977 hän sävelsi Jampalle tilaustyönä kappaleen Aamu toi, ilta vei, joka nousi heti listojen kärkeen ja myi timanttilevyn verran.
Juntusen kanssa yhteistyössä syntyivät myös Jampan seuraavat hitit Yritetään yhdessä vielä ja Kevään ensi kukkanen.
Lisäksi Jamppa Tuomiselle sävelsi edesmennyt raahelainen
"Jamppa on levyttänyt Suvisalmelta ainakin kappaleet Ystävälle ja Tähdenlento", Ylitalo muistelee.
Ylitalolla on sellaista tietoa kaverusten Tuominen ja Suvisalmi kohtaamisesta vuodelta 1977 tai 1978, jota suuri yleisö ei tiedä.
"Jamppa oli jo kova nimi, mutta Suvisalmesta ei tiedetty mitään. Sieltä ajalta on tarina, jonka haluaisin ehdottomasti sisällyttää näytelmään yhdeksi kohtaukseksi. Samalla sivutaan suomalaisen iskelmäteollisuuden yhtä leikkauspistettä, kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni. Myöhemminkin luultiin, että koko Reijo Suvisalmi on jonkun kuuluisan säveltäjän nimimerkki."
"Uskon, että Oulussakin on Jampan kavereilla vielä paljon asiaa, mitä ei ole missään kirjoissa eikä kansissa."
Ylitalo korostaa vielä kerran, ettei hän halua tehdä mitään sensaatiojuttua.
"Mieluummin kaunis tarina, jossa ei mässäillä. Taiteilijamuotokuva, jossa tietenkin tulee esiin raadollisiakin juttuja, mutta myös herkkyys ja elämän kovuudet. Sitä ei voi jättää pois, että Jamppa Tuominen oli alkoholisti. Mutta oli alkoholisti tai ei, hän antoi hirvittävän paljon omalla hienolla äänellään suomalaisille ihmisille."
Ylitalo ei vielä tiedä, olisiko uutuus kesäteatteria vai kiinnostaisiko se ehkä Oulun kaupunginteatteria. Meri-Oulun kulttuuriseura ry on ilmeisesti ainakin ollut kiinnostunut.
"Käytännön jutut, kuka, mitä ja missä, ovat vielä auki. Kumpikin on mahdollista. Teatteri tekniikoineen olisi ihan oma lukunsa."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>