Yhdessä laulaen Skansenin tapaan
Anna Kilponen
”Jag tror, jag tror på sommaren. Jag tror, jag tror på sol igen...” Helteisessä Tukholmassa, Skansenin lavan ääressä on suuri joukko iloisia ihmisiä laulamassa tuttua rallia yhdessä lavalla tunnelmaa nostattavan, tunnetun ruotsalaisartistin kanssa. Suomen televisiossakin on nähty lukuisia Allsång på Skansen -yhteislaulutilaisuuksia, jossa yleisöä laulattavat tunnetut artistit.
Mutta miten saataisiin pieni siivu Skansenin kepeää henkeä siirrettyä Haukiputaalle?
Sitä yritetään tänään torstai-iltana Haukiputaan lukion järjestämässä HaukiSkansen-yhteislaulutilaisuudessa, jonka isänniksi on kutsuttu martinniemeläinen laulaja-lauluntekijä Jukka Takalo ja muusikko-kansanedustaja Mikko Alatalo, jota voisi jopa kutsua Suomen viralliseksi kansanlaulattajaksi.
Alatalon 1990-luvun puolivästä vuoteen 2002 vetämä Tammerkosken sillalla -yhteislauluohjelma oli suomalainen vastine ruotsalaiselle Skansen-ilottelulle.
Idea HaukiSkansenista syntyi syksyllä, kun Haukiputaan lukiossa ryhdyttiin miettimään, miten satavuotiasta Suomea juhlittaisiin. Erilaisia tapahtumia on jo järjestetty parin kuukauden välein.
– Tarkoituksena oli ilotella hieman Suomen ja Ruotsin historialla, siksi päätimme kopioida länsipuolelta mukavan tapahtuman. Yhteislaulujen laulaminen on kiva tapa avata kesä. Emme ehkä ihan samanlaiseen ilotteluun pääse kuin ruotsalaiset, mutta tehdään tämä sitten vähän härmäläisellä tyylillä, kertoo opinto-ohjaaja Miika Siironen Haukiputaan lukiosta.
Lauluillan aikana kuullaan kappaleita itsenäisen Suomen eri vuosikymmeniltä, paikallista näkökulmaa unohtamatta.
– Hieman kieli poskessa väännämme tuttuja kappaleita eri formaattiin. Ajattelimme, että yhteislaulutapahtumaa ei voi järjestää ilman senaattori Alatalon vahvaa osaamista. Paikallisuutta saamme Jukka Takalon Martinniemi-kappaleesta ja Mikko Alatalon Kiiminkijoesta.
Mukana on myös Haukiputaan lukion oma opiskelijoista koostuva HaLu-bändi, opettajien bändi ja päiväkodin lasten kuoro.
Vaikka ilmassa on suuren laulujuhlan tuntua, lukiolaisten HaLu-bändi valmistautuu illan keikkaan rennolla otteella. Ei jännitä, bändiläiset väittävät, mutta myöntävät, että biisien harjoittelu on ollut kovaa työtä.
– Emme olleet koskaan kuulleetkaan joitakin 1920–1940-luvun kappaleita. Kulkurin valssikin oli ainakin minulle outo, sanoo kitaraa kokoonpanossa soittava Janina Tihinen.
Kun biisilistassa päästiin 1970–
1980-luvuille, Hectoriin ja Dingoon, alkoi materiaali olla nuorillekin tuttua.
Soittoa on hiottu jo vuoden alusta lähtien, joten nyt alkaa jo sujua vieraampikin materiaali, nuoret vakuuttavat.
Haukiputaan tapahtuma on kesän ensimmäinen yhteislaulutilaisuus Mikko Alatalolle, jolle tulee säännöllisesti kutsuja vastaaviin tilaisuuksiin. Alatalo tekee keikkaa mielellään, mikäli eduskuntatyöltään ehtii. Parasta on se, kun pääsee vielä kotikonnuilleen pohjoiseen keikkailemaan.
– Ei tätä ympäri vuoden jaksaisi tehdä, mutta kesäaikana kyllä. Nyt näyttää soten käsittely jatkuvan pitkin kesää, joten saa nähdä, joudunko perumaan esiintymisiä.
Sadan vuoden lauluja on Alatalonkin tämän kesän yhteislaulatusten teema. Hän vetää valtakunnan virallisen yhteislaulutilaisuuden pikkuparlamentin edessä 20. kesäkuuta. Hänet nähdään jälleen myös Suomen suurimmassa yhteislaulutilaisuudessa Oulussa, Toppilan Möljällä, heinäkuun alussa.
Haukiputaalla Alatalon johdolla lauletaan ainakin Juicea, Jukka Kuoppamäkeä ja Matti Jurvaa. Lisäksi mukana on Alatalon omaa tuotantoa, kuten hänen Mikko Niskasen elokuvaan tekemänsä Ajolähtö-laulu.
– Muuttoliike on yksi osa Suomen historiaa. Haukiputaalta ja Kiimingistäkin lähti väkeä Ruotsiin töihin. Kun kävin aikoinaan Ruotsissa keikoilla, niin siellähän niitä poikia näkyi. Ajatuksena on mennä laulaen läpi Suomen historian.
Yhteislaulutilaisuuksissa on Mikko Alatalon mielestä parasta yhteinen tekemisen fiilis. Mukana voi laulaa rohkeasti sellainenkin, jolle ei niin kummoista lauluääntä ole suotu.
Yhdessä laulaminen saattaa nostaa myös tunteet pintaan.
– Lauluihin liittyy monenlaisia muistoja. Kenties jokin elämäntapahtuma liittyy niihin. Saattaa olla, että isä tai isoisä on laulanut jotain sota-ajan laulua. Laulut ovat suurta aarteistoa ja kansakunnan salattu muisti.
Vaikka Alatalo on pyrkinyt ottamaan mukaan suomalaisia lauluja, niin hän on havainnut, että aika moni melodia on alkujaan ulkomainen.
”Kun taas on aika auringon, niin uskon, siinä taika on...” Kyllä, ruotsalainen laulu sekin.
Saattaa olla, että sen lähemmäksi duurivoittoista Skansen-tunnelmaa ei päästäkään.
– Aion kyllä ottaa pitkät alushousut matkaan, sillä kuulin, että sää saattaa olla hieman arktinen. Laulu lämmittää, Alatalo kannustaa.
Taas on aika auringon -kappaletta paremmin suomalaiseen kesään taitaisi kuitenkin sopia Alatalon esittämä, Esko Koivuniemen tekemä Taitaa tulla kesä, jossa aurinko paistaa, mutta vettäkin sataa. Vaikka sataisi, Haukiputaalla ei lannistuta, vaan vedetään sontikat esiin.
HaukiSkansen yhteislaulutapahtuma järjestetään lukion sisäpihalla tänään torstaina 1. kesäkuuta kello 18-20. Tapahtuma on maksuton.
fakta
Poimintoja lauluvihkosta
Pääsimme kurkistamaan lauluvihkoon etukäteen. HaukiSkansenissa lauletaaan muun muassa seuraavia kappaleita:
1920-luku: Kulkurin valssi (ruotsalainen kansansävelmä, san. Alfred Tanner).
1930-luku: Väliaikainen (säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen).
1950-luku: Rakasta, kärsi ja unhoita (säv. Toivo Kärki, san. V. Enckell), Kulkurin iltatähti (säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa).
1970-luku: Paratiisi (säv. Rauli Somerjoki, san. Somerjoki ja Arja Tiainen), Lumi teki enkelin eteiseen (säv. & san. Hector), Sininen ja valkoinen (säv.& san. Jukka Kuoppamäki), Leuhkat eväät (säv.&san. Mikko Alatalo.
1980-luku: Levoton tuhkimo (säv.&san. Neumann), Vanhoja poikia viiksekkäitä (säv.&san Juha Vainio), Sankari (säv.&san. J. Karjalainen).
1990-luku: Suomirokkia (säv. Kai Latvalehto & Jukka Takalo, san. Jukka Takalo).
2000-luku: Ihmisten edessä (säv.& san. Teemu Brunila), Vadelmavene (säv. Thomas Kirjonen, Hank Solo & Jonas Karlsson, san. Thomas Kirjonen & Mikko Kuoppala).
Haukiputaan lukion oppilaat Janina Tihinen, Ella Rissanen, Susanna Holma (alhaalla), Jenni Visuri, Eveliina Pietilä ja Tanja Weman esiintyvät lauluillassa HaLu-bändissä. Kuvasta puuttuu kaksi bändin jäsentä.
Artikkelin lähde Kaleva 01.06.2017.