Voimistelu elämäntapana
Jaana Skyttä
Muhos
Voimistelu ja toiminta Muhoksen Naisvoimistelijat ry:ssä ovat muhoslaiselle Soili Viholaiselle elämäntapa. Seuran pitkäaikaisena ohjaajana hän on toiminut 25 vuotta. Aika on mennyt kuin siivillä, hän sanoo.
Kun seura täytti toukokuussa seitsemänkymmentä vuotta, palkittiin Viholainen Suomen Voimisteluliiton myöntämällä ohjaajamerkillä. Myös pitkään seuran johtotehtävissä toimineet Sirpa Kemppainen ja Lea Ojala-Hänninen palkittiin.
– Huomionosoitus tuntuu hyvälle, mutta ei tätä kukaan yksin olisi jaksanut. Teemme tiimityötä. Ympärilläni on ollut inspiroivia ihmisiä, jotka keksivät aina uutta, Viholainen kiittää.
Vuosikymmenten aikana on ehditty vetää ryhmää jos toistakin. Myös Viholaisen sisko on toiminnassa mukana, ja kun omat lapset olivat pieniä, vedettiin yhdessä vauva- ja taaperojumppaa.
– Nyt vanhuus lähestyy vaikka mitä tekisi, Viholainen toteaa.
Joitain vuosia sitten Viholaisen polvi alkoi temppuilla. Sinnikkään taistelun ja voimistelutauon jälkeen hän totesi polven taipuvan sentään vielä hienovaraiseen jumppaan.
– Käyn talvikaudella viikoittain lavatanssijumpassa ja vedän kevytjumppaa. Monet ryhmässäni ovat olleet mukana vuosikymmeniä. Vanhenemme yhdessä. Emme ole tiukkapipoja. Meillä on joka kerta tavattoman hauskaa.
Viholainen vaikuttaa myös Muhoksen Naisvoimistelijoiden johtokunnassa ja kuuluu seuran Uskollisuuden Kiltaan, johon kutsutaan pitkään mukana olleita jäseniä. Voimisteluliiton kiltatoimikunta valitsi muhoslaisten U-Killan vuoden killaksi 2009.
Muhoksen Leppiniemellä syntyneen Viholaisen voimisteluharrastus alkoi kansakouluiässä. Leppiniemen kansakouluopettaja Kaarina Räsänen oli Muhoksen Naisvoimistelijoiden puuhanaisia, ja monet tytöt innostuivat Viholaisen tapaan lajista. Toiminta oli vireää.
Keskikoulussa voimisteluopettajana toimi edesmennyt naisvoimistelijoiden kunniapuheenjohtaja Aira Niva. Voimistelu oli tuolloin jo rutinoitunut tiiviiksi osaksi Viholaisen elämää. Erityisesti erilaiset kisamatkat ovat jääneet mieluisina mieleen. Jazzbalettiin erikoistuneen Räsäsen myötä tanssiharrastuskin tuli mukaan ohjelmaan.
– Minulla oli ihanat voimistelunopettajat, kiitos siitä. Ohjaajana olen huomannut, että monille on jäänyt traumoja kansakoulun voimistelutunneilta.
Suvussa voimistellaan toisessa sukupolvessa. Viholaisen isä, voimistelija Pentti Ojala oli Muhoksen Urheilijat ry:n jäsen. Hän osallistui Helsingin Suurkisoihin 1947. Samana vuonna naisvoimistelijat perustivat Muhoksen Urheilijoiden naisjaoston, jonka tarkoitus oli kehittää voimistelutoimintaa paikkakunnalla. 1952 naisjaosto erosi Muhoksen Urheilijoista, ja perusti oman seuran.
Nykyään seurassa on reilut neljäsataa jäsentä. Tarjonta on monipuolista erilaisine kuntovoimisteluineen ja jumppineen.
– Joskus kuntovoimistelu toimii laukaisualustana kohti haasteellisempia tavoitteita. Lapsille ja nuorille tarjoamme lähinnä tanssinopetusta. Perinteinen voimistelu on nykyään jäänyt taka-alalle, Viholainen sanoo.
Seuraava suurtapahtuma, jossa seura on mukana, on Voimistelun Suomi Gymnaestrada 2018 Turussa.
– Voimistelu- ja liikuntaharrastus on antanut minulle pitkäaikaisia ystävyyssuhteita, hyvän peruskunnon ja rytmiä elämään. Muistikin pysyy hyvänä, kun suunnittelee liikekuvioita. Liikkeet tehdään ulkomuistista, joten niistä hyötyvät niin ohjaaja kuin jumpparyhmä.
Fysioterapeuttina työskentelevä Viholainen löysi aikanaan voimisteluharrastuksen kautta ammatinkin.
– Saan toteuttaa työssäni kutsumustani, sillä liikunnanohjaajan puoli on ollut minussa aina niin vahva, tuore isoäiti sanoo.
FAKTA
Soili Viholainen
Syntynyt 1962 Muhoksen Leppiniemessä.
Asuu Muhoksen Laitasaaressa.
Fysioterapeutti.
Perheeseen kuuluvat aviomies, kolme aikuista poikaa ja lapsenlapsi.
Muhoksen Naisvoimistelijat ry:n johtokunnan ja Uskollisuuden Killan jäsen, palkittiin seuran 70-vuotisjuhlassa kultaisella, timantein koristellulla ohjaajamerkillä.
Harrastaa voimistelua ja lukemista.
Artikkelin lähde Kaleva 27.06.2017.