Museoissa pitää olla kosketeltavia asioita

Ennen vanhaan -ihminen Helena Palosaari on kotiseutuperinteen vaalija.

Hän talkoili Kuusamo-seuran naisten kanssa kotiseutupäiville 80 rieskaa ja
1 585 kampanisua.

Ulla Ingalsuo

Kuusamo

Kotiseutuneuvos Helena Palosaari haluaa säilyttää vanhaa, kertoa historiasta ja tallentaa kotiseutunsa perinnettä.

Hän on tänäkin kesänä talkoillut Kuusamo-Seuran naisten kanssa kotiseutumuseolla Kuusamo-päivien varalle: pakasteessa on 80 rieskaa ja 1 585 nelisakaraista kampanisua.

– Hyvin jaksettiin. Jauhoja ei kuitenkaan enää pyyhitty linnunsiivellä kuten ennen, neljännesvuosisadan aktiivisesti kotiseututyötä tehnyt nainen hymyilee.

Kotiseutupäivien merkitys ja kävijämäärät niin Kuusamossa kuin muuallakin kasvavat koko ajan. Palosaari sanoo, että lomalaisten lisäksi tärkeä kohderyhmä ovat paikalliset ihmiset.

– Kotiseutupäiviä ja museotoimintaa ei pidä rakentaa vain käypäläisiä varten. Paikallisetkin haluavat tietää, miten aiemmin on eletty.

72-vuotias, eläkkeellä oleva historian ja äidinkielen lehtori puhuu rakkaudella vanhojen rakennusten puolesta. Palosaari on etulinjassa aina, kun Kuusamossa keskustellaan suojeltavista tai kunnostettavista kohteista.

Raatesalmen vanha kunnalliskoti päätyi lopulta osaavien kunnostajien käsiin, Salpalinjan linnoitusalueen entisöintiä juhlitaan elokuussa ja kotiseutumuseolle on saatu pelastettua arvokkaita rakennuksia ja esineistöä.

Parhaillaan Kuusamossa väännetään kättä Porkkatörmän entisen lastensairaalan kohtalosta. Maakunnallisesti arvokas kohde on ollut tyhjillään jo vuosia. Nyt talon kunto on luvatta kartoittaa, jonka jälkeen kiinteistön kohtalosta päätetään.

– Ilman aktiivisia kansalaisia monta arvokasta rakennusta olisi lytätty kasaan, Palosaari sanoo ja kritisoi virkamiehiä mielikuvituksen ja viitseliäisyyden puutteesta.

– Kun jokin tällainen kohde nousee esiin, vain harvoin paneudutaan miettimään, mitä voitaisiin tehdä. Helpointa on sanoa, että puretaan tai jätetään omilleen, kuten nyt Porkkatörmä. Jonkin ajan kuluttua mitään ei sitten voikaan enää tehdä.

Palosaaren laajaa historiatuntemusta on tarvittu myös Kuusamon uuden historiakeskuksen suunnittelutyössä. Hän sanoo, että Karhuntassuun avattavassa historiakeskuksessa digitalisaatio on hyvä apuväline, mutta siitä ei saa tulla itsetarkoitusta.

– Museot ja historiakeskukset ovat paikkoja, jossa pitää olla aitoja, kosketeltavia esineitä ja ääneen kerrottuja tarinoita. Ei niin, että tavarat ovat lasivitriinin takana ja ääni tulee napin painalluksella. Historia on ennen kaikkea tunnetta.

Jokaisessa kunnassa pitäisi Palosaaren mielestä olla sellaisia autenttisia paikkoja, mihin kuka tahansa voi viedä kenet hyvänsä kokemaan mennyttä aikaa.

– Kiinnostus Salpalinnan kunnostamiseen syntyi juuri tästä. Koululaiset näkivät, koskettivat ja kuulivat jatkosodan historiaa paikallisesta näkökulmasta. Sen oli sen ajan ilmiöoppimista.

Kesäkuun lopulla vietettävien Kuusamo-päivien perinteistä tarjottavaa rieskan ja kampanisujen lisäksi on kuivalihavelli.

– Istuin kerran tässä 4-vuotiaan lapsenlapseni Aten kanssa. Hän pyöritteli kuivalihapaakkua poskesta toiseen ihmetellen esineiden historiaa ja kysyi sitten lopuksi, että milloin mummi, sinusta tulee ennen vanhaan -ihminen. Vastasin, että sitten kun sinä saat ajaa mopoa. Nyt on kotipaikallani mopo.

fakta

Helena Palosaari

72-vuotias kuusamolainen historian ja äidinkielen opettaja (HuK).

Jäi leskeksi reilut kaksi vuotta sitten, perheessä kaksi lasta ja kolme lastenlasta: Atte, Aapo ja Hilla.

Sai kotiseutuneuvoksen arvon vuonna 2015 ansioistaan paikallishistorian asiantuntijana, tallentajana ja esille tuojana.

Toimi vuosikymmenet Kuusamo-Seuran puheenjohtajana sekä Kuusamo–Viena-seurassa.

Kuusamon seurakunnan nykyinen kirkkovaltuutettu ja kaupunginvaltuuston entinen, pitkäaikainen jäsen.

Johtaa Kuusamon Matkailuoppaita ja on itsekin innokas opas.

Kunnioitus vanhaa elämäntapaa, historiaa ja rakennuskantaa kohtaan on peräisin Palosaaren lapsuudenkodista Kuusamon Lämsänkylältä.

Lukee henkisiksi vanhemmikseen myös kuusamolaiset kotiseutuperinteen tallentajat Taimi Pitkäsen, Tauno Vanttajan, Anja Lämsän ja muut Kuusamon-seuran ihmiset.

”Ilman aktiivisia kansalaisia monta arvokasta rakennusta olisi lytätty kasaan.”



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 18.06.2017.