Metsästä on eletty arkena ja vapaalla

Ke

Kesäturistina kotikulmilla

Janne Taanila

Kello tunnetaan Kiviniemen perinteikkäästä kalasatamasta sekä Virpiniemen virkistävistä urheilu- ja ulkoilumaastoista. Turisteja alueelle on vetänyt myös mökkitarjonnan laajentuminen.

Mutta mistä löytyy kellolaisuuden ydin, jos sellaista on edes määriteltävissä? Voiko turisti löytää jotain, mitä matkaoppaissa ei kerrota, ja tutustua samalla paikalliseen elämänmenoon?

Etelästä Kelloon voi tulla Holstinmäen teollisuusalueen läpi ja avata silmät, sillä alue kätkee sisäänsä osan paikallista identiteettiä.

Metsien merkitys suomalaisille ja talouden taantuma tiivistyvät Kellossa yhteen pisteeseen, jossa paikka kertoo aluettaan laajempaa tarinaa.

Tuppitiellä sijaitseva sahateol­lisuuden jättiläinen Shinshowa Finland (entinen Kellon saha) ajautui keväällä konkurssiin ja jätti kymmenet työttömiksi.

Muita alueen tunnettuja toimijoita ovat olleet Kellon puu ja kivenheiton päässä sijaitseva Toivarin saha.

Shinshowan varjossa, mutta kuitenkin metsän suojissa, lymyää paikallisen kyläyhdistyksen eli Kellon asemaperän nappulaliigan Nappulakota, joka on pihapiireineen toiminut alueen asukkaiden kokoontumis- ja ajanviettopaikkana.

Syvemmältä vanhan ampumaradan takaa lähtee luontopolku, joka johtaa Jokikankaan laavulle.

Kellon suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kaisu Luokkanen yrittää saada kaupunkia mukaan luontopolun, laavun ja Nappulakodan ylläpitämiseen.

– Täällä meillä olisi tärkeitä luontokohteita virkistyskäyttöön, mutta kaupungin sivuilta näistä ei löydy tietoa, vaikka kaupunki voisi turvata kohteiden elinvoimaisuuden ottamalla ne paremmin huomioon.

Holstinmäen viihtyisyyttä on lisätty osin EU:n rahoittamalla hankkeella, kun takavuosina aluetta maisemoitiin puistomaisempaan suuntaan.

Jos puuta ja metsää on nähnyt riittämiin, uutta aktiviteettia Holstinmäellä voi hakea vaikkapa RC-areenalta, jossa pääsee hurjastelemaan radio-ohjattavilla autoilla sisähallissa ja ulkoradalla.

Fakta

Etelä-Kello

Holstinmäen kyläalue on eteläisin osa Kelloa, joka
jakaantuu teollisuusalueeseen ja väljiin asuinalueisiin.

Alueen kulmakuntia leimaa erikoinen yhdistelmä teollisuuslaitoksia, talousmetsää, maisemoituja viheraluei­ta ja omakotitaloja.

Kellon suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kaisu Luokkanen pitää kellolaisten puolta. Vireillä on esimerkiksi Kalimenojan vedenlaatua kartoittava hanke, jossa hän edustaa asukkaita.

Artikkelin lähde Kaleva 21.06.2017.