Merelläkin apu on lähellä

Oulun Meripelastajien kalusto on kunnossa ja valmis auttamaan merellä pulaan joutuneita.

Vapaaehtoinen meripelastus kiinnostaa – toimintaan ei Oulussa pian voida ottaa mukaan kaikkia halukkaita.

Anssi Väisänen, teksti
Matti Räty, kuvat

Pelastusveneen kyljessä loistavat kirjaimet SAR – search and rescue (etsi ja pelasta).

Kolmeen kirjaimeen kiteytyy hyvin, mitä Perämeren alueen vanhin meripelastusyhdistys Oulun Meripelastajat tekee.

Vuosittain hälytystehtäviä tulee parikymmentä, vähemmän kiireisiä 30–40.

Pelastusveneet Toppila ja Varjakka ovat tänäkin kesänä valppaina. Virallisesti pitää olla tunnin valmiudessa, mutta puoleen tuntiin pyritään.

Juhannuksen vesiliikennettä turvaa valtakunnallinen operaatio Meritähti.

Toppila päivystää kokoaikaisesti torinrannassa ja avovene Varjakka Hietasaaressa.

55-vuotiaan yhdistyksen sihteeri Antti Autio tuli mukaan 2009 merenkäyntitaidoiltaan aivan vihreänä.

– Kiinnosti oppia merenkulkutaitoja. Kun muutaman vuoden olin ollut mukana, uskaltauduin hankkimaan oman veneen. Onhan tämä hyvää vastapainoa tietokoneen ääressä nököttämiselle, Autio toteaa.

Meripelastajissa on aktiiveja 46, hälytysmiehistössä parikymmentä. Avustuspalvelun kautta jäseniä on useampia satoja.

– Porukkaa riittää hyvin. Tämä ei ole enää äijähommaa, sukupuolijakauma on tasaantunut. Olemme jo rajoilla, voimmeko ottaa lisää ihmisiä mukaan: nyt on vajaa kymmenen tulokaskoulutuksessa. Vapaaehtoistyö ja ihmisten auttaminen kiinnostavat yllättävän monia.

Toiminta pyörii keskusjärjestön avustusten lisäksi hälytyskorvauksilla – ja vapaaehtoisilla lahjoituksilla.

– Pyrimme saamaan mukaan paikallisia yritysjäseniä. Isojen firmojen tuki kanavoituu yleensä keskusjärjestötasolle. Meripelastajan kuoriasu on tyypillinen ja helppo avustuskohde, joihin on saatu jonkin verran paikallista sponsoritukea.

Kalustotilanne on hyvä: avovene Varjakka ostettiin käytettynä Englannista 2012, päävene Toppila on kotimaista tuotantoa vuodelta 1986.

– Näillä pärjätään. Varjakka paikkaa nopeudessa sen, mitä Toppila häviää. Hyvin merikelpoisia molemmat, Antti Autio kehaisee kalustoa.

Pelastajatkin toivovat aurinkoista ja lämmintä kesäsäätä, mahdollisimman paljon hyviä purjehduspäiviä.

– Huonoin tilanne on se, että perjantaina on hyvä purjehduskeli, mutta se kääntyy huonoksi ennen paluumatkaa sunnuntaina. Silloin tulee yleensä eniten tehtäviä.

Erkki Aho on ollut vapaaehtoistoiminnassa yli 30 vuotta ja on seuran kokenein päällikkö, joten aika monta juhannusta on mennyt vesillä.

– Oulujoen suiston hengenpelastustilanteita tulee montakin mieleen. Eräässä tapauksessa miehillä oli veto päällä, ja teatterin takaa oli lähtenyt kaveri uimaan. Voimat loppuivat kesken, mutta onneksi saimme miehen hengissä pois vedestä.

Paljon on ehtinyt tapahtua 30 vuodessa.

– Kalusto oli tietysti erilainen: alus oli huomattavasti hitaampi ja kömpelömpi, mutta silti merikelpoinen. Viranomaispuolella päivysti Rajavartiolaitos Virpiniemessä, nyt päivystys on Turussa: paikallisuus menetettiin. Ja koulutus on nykyään systemaattisempaa.

– Olihan se juhlaa, kun vuonna 1986 saimme tämä Toppilan upouutena Ouluun. Nopeutta löytyy 18 solmua, tehoja 450 hevosvoimaa. Navigointilaitteisto on pelkistetty, mutta sitäkin parempi. Ja tutka on huippuluokkaa. Vetokyky vaikka karilta irrottamiseen on mahtava – ja hyvät tilat täällä kajuutassa. Toki tämän päivän mittapuun mukaan pitäisi nopeutta olla kymmenen solmua lisää, Aho pohdiskelee.

Pienempi, mutta nopeampi pelastusvene Varjakka saatiin 2012.

Oulun Meripelastajien kanssa yhteistyössä Oulun merialueella toimii Kiviniemen Meripelastusyhdistys, jonka asemapaikka on Kiviniemen kalasatamassa.

Lisää verkossa. Katso video ja kuvagalleria kaleva.fi

Fakta

Hätänumerot

Merellä meripelastuksen
hälytysnumero 0294 1000.

Tai VHF-kanava 16 / VHF-DSC 70.

Sisävesillä yleinen hätänumero 112.

”Vapaaehtoistyö ja ihmisten auttaminen kiinnostavat yllättävän monia.”

Antti Autio

Oulun Meripelastajat ry:n sihteeri

Meripelastuksen juhlavuosi

Anssi Väisänen

Vapaaehtoinen meripelastus juhlii tänä vuonna 120:ttä toimintavuottaan.

Jäsenyhdistyksiä on 57, joista noin puolet toimii merellä, puolet järvillä. 61 pelastusasemasta 30 on merellä, 31 järvillä.

Kalustoa on yhteensä 135 venettä, jotka kaikki omistaa Meripelastusseura.

– Vanhan ajan kouluarvosanana uskallan antaa Meripelastusseuralle ja sen jäsenyhdistysten vapaaehtoisten toiminnalle 8,5. Emme ole ihan kiitettäviä, mutta lähellä sitä, Aina on petraamisen varaa: joku vene jossain on huonossa kunnossa tai jotain muuta, Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jari Piirainen toteaa.

Piiraisen mukaan tarpeita on aina enemmän kuin mitä pystytään toteuttamaan.

– Kalusto on hyväkuntoista, vanhempikin kalusto on kohtalaisessa iskussa. Tietysti pitää kantaa huolta, säilyykö nykymallinen rahoitusratkaisu: keskusjärjestön tuloista noin 60 prosenttia tulee entisistä Raha-automaattiyhdistyksen, nykyään Veikkauksen rahoista.

– Jos kävisi niin, että rahapelien yksinoikeusjärjestelmä jouduttaisiin syystä tai toisesta lopettamaan, olisimme mahdollisten lisenssimaksujen ja lahjoitusten varassa. Pelko on, että tuotot putoaisivat radikaalisti.

Meripelastusseuran vuosibudjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa, yhdistysten budjetit yhteen laskettuna 1,5–2 miljoonaa päälle.

– Loput tulot tulevat jäsenmaksuista, meripelastuskorvauksista, muun muassa hinauksista ja pelastustehtävistä. Loppuosa kertyy pienemmistä puroista, kuten lahjoituksista, koulutuksesta, tapahtumatuotoista ja tuotemyynnistä, Piirainen luettelee.

Toimitusjohtajan mielestä Meripelastusseuran ehdoton voimavara on 1 400 vapaaehtoista miehistön jäsentä, jotka tekevät paljon työtä ilman minkäänlaista rahallista korvausta.

– Suurin haasteemme on, että meillä on turvalliset työkalut: veneet, varusteet ja asianmukainen koulutus. Veneen elinkaari on noin 30 vuotta. Eli 135 veneen uusiutuminen tarkoittaisi noin neljää uutta venettä vuodessa. Se tarkoittaa 1–2 miljoonaa vuodessa venehankintoihin ja ylläpitoon. Jos veneisiin ei voitaisi investoida, kymmenen vuoden päästä oltaisiin kestämättömässä tilanteessa.

Juhlavuoden suurin tapahtuma on Savonlinnassa 1.–3.9. järjestettävät 32. valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut.

Pelastusvene Toppila on 31 ikävuodestaan huolimatta täysissä voimissa. Kannella Jaana Hollender, Sara Ojala, Erkki Aho ja Niko Kelloniemi.

Oulun Meripelastajien viisivuotias pelastusvene Varjakka syöksyy apuun merihätään parhaimmillaan 30 solmun nopeudella. Varjakka päivystää Hietasaaressa. Kuvassa päällikkönä Roope Aarnikare ja kansimiehenä Pasi Järvinen.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 13.06.2017.