Kuin kirveellä ja moottorisahalla veistetty
alta. Paksuista mäntytukeista kuoriutuu ihmishahmojen lisäksi vaaleita karhuja.
Lehtisen mukaan Kierikin imagoon. Siitä halutaan vuosittain
toistuva. Voittajatöistä syntyisi alueelle veistospuisto.
Eeva Kauppinen, teksti
Tiina Wallin, kuvat
Moottorisahojen pärinä kantautuu Kierikkikeskuksen päärakennukselle asti vaimeana. Kun kävelee lähemmäs Iijoen rantaa ja kivikautisia asumuksia, ääni voimistuu ja lastut alkavat lentää.
Uimarantamaisemissa ahkeroi keskittyneesti kahdeksan veistäjää.
Jokaisella on työn alla tonnin painoisen mäntytukin pätkä. Puut saatiin lahjoituksena Stora Enson Nuottasaaren tehtaalta.
Koskaan ennen ei tällä muinaisella asuinpaikkavyöhykkeellä ole kuultu yhtä aikaa tällaista konserttia ja näin monien moottorisahojen laulua. Kierikkikeskuksen ensimmäistä kertaa järjestämä ITE kivikaudessa -veistoskurssi on suksee.
– Tämä on veistoskurssin paikkana varmasti yksi Suomen komeimpia. Tuuli vie sääsket ja lastut mennessään. Porukka on ihan innoissaan, kurssin mestari Kari Tykkyläinen kehuu kisällejään.
– Opetan perussahaajia vähän kieroutumaan. Sitten niistä tulee ite-taiteilijoita. Teoksen suunnitelma ei saa olla sellainen, että jos se ei toteudu, heti turhautuu. Pitää löytää uusi suunnitelma rinnalle. Niin kuin taiteessakin tapahtuu.
– Ei täällä kukaan ole vielä masentunut, Tykkyläinen toteaa.
Päärakennukselta antavan lankkupolun kupeessa viimeistelee puusta tehtyä naista kurssin kokenein tekijä, Livon karhunveistoviikolla kolme viikkoa sitten mestaruuden napannut Taisto Pehkonen Lieksasta.
Paitsi, ettei voitto irronnutkaan karhulla. Myöhäisen kevään ja kesän takia aiheena oli tällä kertaa lumi ja jää.
– Tein Pudasjärvellä semmoisen työn kuin olisi ahtojäätä rantautunut ja sorsan siihen keskelle, Pehkonen kertoo.
Kierikissä Pehkonen on muotoillut puusta itselleen ihanan naisen – kuin seppä Ilmarinen Kalevalassa omansa hopeasta ja kullasta. Kampauksen Pehkonen kähertää immelle suortuva kerrallaan moottorisahan kärjellä.
Pehkonen on tekijämiehiä. Hän lienee veistänyt puu-ukkoja ihan pikkupojasta Vaahteramäen Eemelin malliin.
– Olen työskennellyt metsurina ja oppinut siinä sahan käytön, Pehkonen väistää.
– Koko ajanhan sitä kehittyy. Kun on jouten, niin tekkee mieli jottain tehhä.
Aivan rantaviivassa seisoo karhu katsellen kivikautisen saunan suuntaan. Kaivanneeko otso simalöylyjä? Tämä on neljäs karhu ja kolmas veistoskurssi, jolta Matti Hjelt Temmekseltä hakee oppia.
Tällä kertaa taiteilija Kari Tykkyläisen maine innosti mukaan.
– Kapeakärkisellä ammattisahalla pystyy tekemään ihan minkälaista muotoa vaan, Hjelt esittelee.
Paikalla on kokeneita veistäjiä, mutta myös aloittelevia. Mukana on myös kolme tyrnäväläistä nuorta miestä Hyvän mielen paikat -projektista. He aikovat veistää toteemin ja viedä sen mukanaan Tyrnävälle yhteisöpuutarhaan.
Kierikkikeskuksen intendentin Leena Lehtisen mielestä veistoskurssi sopii Kierikin imagoon. Siitä yritetään luoda vuosittain toistuva tapahtuma.
Kurssilla on hyvä naisedustus suhteessa osallistujamäärään.
– Sininen nainen on tehnyt kirveellä koko ajan. Nakertanut sillä kaikki palaset irti. Minä nostan hattua, Tykylevits haroo lippistään.
”Sininen nainen” on siniseen fleecetakkiin pukeutunut oululainen sairaanhoitaja Marke Lahtiperä.
– Kirves on minulle tuttu klapinteosta. Se vaan nyt vei mennessään, ja jätin moottorisahan pois vaihtoehdoista, hän selittää.
Veistoskisan teemana ovat ihmishahmoiset veistokset. Vaikka Tykkyläinen antoi heti vapaammat kädet.
– Ensteks alkuun tästä piti tulla nainen. Mutta sitten huomasin, että maailmassa on ihan riittävästi kirveellä veistettyjä naisia. Tästä tuleekin semmoinen oikein viisas, elämänmyönteinen lapsi, Marke Lahtiperä kertoo tekeillä olevasta hahmosta.
Puu on hänelle tuttu juttu. Millaista lisäoppia Tykkyläiseltä saa?
– Ehkä tuo Tykkyläisen filosofiapuoli on enempi se, jota minä tässä arvostan. Rohkeus katsoa tätä maailmaa omanlaisena.
Kurssilla syntyneet teokset arvioidaan keskiviikkona ammattitaiteilijoiden ja taidealan tuntijoiden toimesta. Voittajatyö aloittaa Kierikin veistospuiston.
– Pantiin aika hyvät palkintorahat, että saadaan houkuteltua veistäjiä, intendentti Leena Lehtinen sanoo.
– Veistospuistolle on edellytyksiä. Toivottavasti myös ihan kokemattomat innostuvat, kun näkevät kisan lopputulokset. Tämä voisi tuoda uusia tekijöitä.
Lisää verkossa Katso kuvagalleria ja video. kaleva.fi
FAKTA
Kivikauden mestaruusveistokisat
Kierikin ITE kivikaudessa -veistoskurssi huipentuu tänään keskiviikkona kaikille avoimiin veistoskisoihin kello 12–14 ja palkintojenjakoon.
Taiteilija Kari Tykkyläisen johdolla järjestetyn kurssin teemana ovat moottorisahalla ja kaikilla muilla puun vuolemiseen sopivilla välineillä tehdyt ihmistä esittävät
veistokset.
Kolmelle parhaalle tekijälle maksetaan rahapalkinto: 600, 400 ja 200 euroa.
Yksi töistä jää Kierikkiin ja aloittaa ulkotiloihin sijoittuvan veistospuiston.
Ilmaistilaisuutta elävöittää Kari Tykkyläisen laulu- ja musiikkiesitys.
Kurssin järjestävät Kierikkikeskus, Kierikki ry ja Maaseudun Sivistysliitto. Kurssia on tukenut Valto Pernun säätiö.
Paikka: Kierikin kivikauden kylä
Yli-Ii (Pahkalantie 447).
”Tästä piti tulla nainen. Mutta sitten huomasin, että maailmassa on ihan riittävästi kirveellä veistettyjä naisia.”
Marke Lahtiperä
Oululaisella sairaanhoitajalla Marke Lahtiperällä oli jo ennestään kosketus puuhun klapinteosta sekä pienten käyttöesineiden ja huonekalujen teosta. Veistoskurssin pölkystä on tulossa ”oikein viisas, elämänmyönteinen lapsi”.
Jenni Sormunen, kuvataiteilija ja taidekasvatuksen opiskelija Turusta,
tuli Kierikin veistoskurssille kokeilunhalusta ja paikan sijainnin takia. ”Täällä pääsee ohjatussa ympäristössä vähän testailemaan.”
Taisto Pehkonen Lieksasta veisti männystä naisen. Tämän jälkeen hän
kähersi immelle hienon kampauksen moottorisahan kärjellä suortuva
kerrallaan.
Artikkelin lähde Kaleva 21.06.2017.