Kosken haaste viehättää
Anssi Väisänen, teksti
Tiina Wallin, kuvat
Kuusimetrisen tukin päällä pysyminen näyttää helpolta, kun Riku Pakanen, 58, näyttää mallia, millaista on sestominen tukkilaiskisoissa.
Sesta on pitkä, toisesta päästä melamaiseksi veistetty keppi, jolla pukataan vauhtia ja säädellään suuntaa. Pakanen saa hetkessä tukkiin nopeutta.
– Saa tulla kokeilemaan. Yleensä aloittelijat tippuvat tukilta varsin äkkiä, noin 2–4 sekunnissa, tukkilaiskisojen konkari naurahtaa.
Pitää hallita tasapaino märällä tukilla, on oltava voimaa sauvoa tukki liikkeelle, taitoa, jotta ei tee yhtään väärää liikettä. Lihaskoordinaation ja keskivartalon pitää olla kunnossa.
– Eräs sirkusammattilainen pysyi tasaisessa vedessä hyvin tukin päällä ja seisoi päälläänkin – mutta koskessa tipahti heti veteen. Tämä on niin oma lajinsa. Ensimmäisenä vuonna tukilla ei pysy ollenkaan, seuraavana ehkä jo pikkuisen, sitä seuraavana taas vähän enemmän. Jotenkin tasapaino vain löytyy.
Tukkilaistaitojen alkeet Pakanen oppi kesätöissä.
– Olin Kemijoella uitossa kesät 1979 ja 1980. Ensin olin väärävetäjänä ja sitten lössärinä: väärävetäjän työ on poimia väärät puut tukkisumasta pois. Lössäriksi pääseminen oli ylennys: pääsi tekemään koneella tukkinippuja, Pakanen kertoo.
Hän heräsi lajiin uudelleen, kun Iissä alettiin pitää tukkilaiskisoja 2003.
– Tästä tuli vähän semmoinen aikuisiän harrastus. 14 vuotta on nyt täynnä tukkilaistaitojen harjoittelua.
– Vesielementti viehättää. Koski on aina haaste: tunnelma löytyy vedestä. On ihan sama, onko katsojia vai ei. Ei passaa lähteä ylimielisenä, vaan koski on otettava haasteena asenteella ”kyllä minä sinulle näytän”.
Perinteen elvyttämiseksi Iin kisaporukka järjestää vuosittain Kuningasjätkä-kilpailut. Iin aktiiveista Pakanen ja Risto Alaraasakka ovat myös antaneet näytöksiä eri tilaisuuksissa.
– Lieksan–Joensuun-suunnalla on virkeä porukka ja Kuopiossa yksi innokas savolainen, jotka myös antavat näytöksiä. Aina järjestämme nuorisolle mahdollisuuden kokeilla tukkilaishommaa. Jonkin verran nuoria on tullutkin mukaan, mutta lisä ei olisi pahitteeksi. Luontaista väylää oppimiseen eli tukinuittoa ei enää ole.
Pakanen kertoo olevansa eläkkeellä, VR:n esimieshommia jäi taakse 36 vuotta.
– Nykyisin olen ”lyhyen linjan metsuri” eli teen metsätöitä: rangat menevät poikani firman kautta haloiksi Oulun seudun tarvitseville. Siinäpä taitaakin olla virkaa loppuelämäksi, Pakanen naurahtaa.
Tukkilaisissa nousee ikämiessarjaan 50-vuotiaana. Pakasella on SM-pronsseja muutama kaapissaan.
– Vielä on kilpailuviettiä jäljellä: olisi halu vielä menestyä.
Pahimmat kilpakumppanit ovat tulossa mukaan lauantain kisaan.
– Moninkertainen Suomen mestari, vääräleukainen savolainen Hannu Kettunen, tekisi mieli voittaa. Mutta se ei ole helppoa: tähän asti hän on ollut parempi.
Kilpailun aikana Iijoen Raasakkakoskessa virtaa vettä noin 150 kuutiota minuutissa. Pakasen kotirannasta on sinne matkaa vesitietä pari kilometriä.
– Kisan ajaksi säännöstelypatojen luukut avataan, jotta saadaan riittävä virtaus.
– Yhdessä syvässä pärskepaikassa uppoaa reittä myöten veteen, ja pärske paiskaa miehen tukilta alas. Ei voi mennä etukäteen sanomaan, pysyykö siinä kohti tukilla vai ei, joten haastetta riittää.
Muutkaan kisakosket eivät ole helppoja.
– Laukaan Kuusaankoski oli 15 vuoteen ensimmäinen näkemäni koski, jossa kukaan ei pysynyt tukin päällä. Moni kaveri sai kivistä melkoisia ruhjeita ryöppyävässä koskessa. Ei tullut puhdasta suoritusta.
Tornionjoen Kattilakosken haastavuus tulee sen pituudesta.
– Jalat menevät maitohapoille, suoritus on pitkä, ja staattista jännitystä joutuu pitämään pitkään yllä: ja välillä käy Ruotsin puolellakin, kun on pakko meloa heti keskimmäiseen virtaan, Riku Pakanen toteaa.
Lisää verkossa Katso video. kaleva.fi
Fakta
Tänä kesänä kolme kilpailua
1.7. klo 13 Kuningasjätkä – Iin tukkilaiskisat Raasakkakoskella. Lajit sauvonta, koskenlasku, rullaus. Suomi 100 -tapahtuma, vapaa pääsy.
8.7. klo 11 Kuusamo, Käylän tukkilaiskisat kutsukilpailuna. Lajit tukkilaismaraton, vala, rullaus, koskenlasku.
22.–23.7. klo 12 Juoksenki, Kattilakosken (Tornionjoki), SM-tukkilaiskisat. SM-lajeina koskenlasku, sauvonta, tukkilaismaraton ja joukkuesoutu.
Ensi vuoden SM-kilpailut järjestetään Iin Raasakkakoskella 7. heinäkuuta.
”Vesielementti viehättää. Koski on aina haaste:
tunnelma löytyy vedestä.”
Riku Pakanen
tukkilaistaitaja
Parikymmentä
kisaajaa mukana
Anssi Väisänen
Tämänvuotiset Kuningasjätkä-kilpailut ovat samalla SM-esikisat, sillä ensi vuonna Iin Raasakkakoskella kilpaillaan Suomen mestaruuksista.
– Nyt on tulossa mukaan parikymmentä kilpailijaa, Suomen parhaimmisto. Erikoisuutena koskessa nähdään japanilainen koomikko, jonka suoritusta tulee kuvaamaan japanilainen tv-ryhmä, kisojen ratamestari Eero Alaraasakka kertoo.
Lauantaina kello 13 alkavien kilpailujen lajit ovat rullaus, sauvonta ja koskenlasku. Kisat ovat yksi Suomi 100 -tapahtumista, jonka kunniaksi yleisöllä on vapaa pääsy.
Ratamestari Alaraasakan mukaan kisojen yleisömäärä on vaihdellut vuosittain 400 ja 2 500 katsojan välillä.
– Yleisömäärä riippuu niin paljon säästä. Ja heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomessa on paljon muitakin tapahtumia samaan aikaan, joten perheissä joudutaan tekemään valintoja.
Ensi vuonna SM-kisoissa kilpaillaan kahdessa paikassa: sauvonta ja koskenlasku Raasakkakoskessa, mutta tukkilaismaraton ja joukkuesoutu kunnantalon rannassa.
Lisätietoja kilpailusta:
www.kuningasjatka.fi/
Riku Pakanen näyttää, miten tukkilainen sestoo. Iin tukkilaiskisoissa kuka vain pääsee kokeilemaan lauantaina, pysyykö tukin päällä.
Artikkelin lähde Kaleva 29.06.2017.