Kiiminki-jokisuu auki lohen-nousulle
Antti Ervasti
Oulu
Kiiminkijokisuu pyritään ruoppaamaan syvemmäksi jokisuun alueelta. Nykyisellään merilohi ei pääse nousemaan jokeen suurelta osin sen takia, että vuosikymmenten varrella pohjaan kertynyt maa-aines on madaltanut jokisuuta liikaa.
Miljoonaluokan ruoppaushanketta varten on perustettu yhdistys Kiiminkijoki ja -suisto kuntoon ry, koska sillä tavalla yhdistyksen puheenjohtajan Pentti Marttila-Tornion mukaan on joustavinta toimia.
– Kun merivesi on kaikkein alimmillaan, jokisuun veneväylän syvyys on 60 senttiä, ja sen pitäisi olla vähintään 1,8 metriä, hän sanoo.
Meri on tuonut jokisuulle aikojen saatossa hiekkaa ja joki ylhäältä päin turvetta.
Jokisuulle on muodostunut kynnys, joka nousee kuin seinä 4,5 metrin syvyydestä. Matala on kilometrin pituinen, ja syvyys jää alle kahden metrin tai monin paikoin jopa alle metrin.
– Sitten taas Ämmönnokan nelostien puolella on 3,5 metriä vettä. Se kannake pitää nyt jollakin keinolla ruopata pois, Marttila-Tornio perustelee hanketta.
Aiempina kesinä kalastajat ovat nähneet satojen lohien jääneen kynnyksen edustalle, koska ne eivät ole uskaltaneet lähteä seikkailemaan mataliin vesiin.
Tosin tästä kesästä saattaa tulla poikkeuksellisen hyvä Kiiminkijoen lohennousulle kannakkeesta huolimatta, sillä vesi on ja pysytellee korkealla keskikesällä.
Hanke maksaa yli miljoona euroa. Jos imuruoppausmenetelmä onnistuu, hinta jää paljon alhaisemmaksi kuin siten, että ruopattu aines joudutaan kuljettamaan proomuilla pois.
– Maamassamäärät ovat parhaillaan Lapin ammattikorkeakoululla selvitettävinä. Jokisuisto on luodattu ja sedimenttinäytteet otettu. Ruoppausta voidaan alkaa suunnitella heti, kun selvitys valmistuu.
Rahoitus on tarkoitus hakea Euroopan meri- ja kalatalousrahastolta (EMKR). Marttila-Tornio kertoo, että jokisuulla tehtiin viime kesänä katselmus Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, eikä ruoppaustoiminnalle pitäisi olla ympäristönsuojelullisia esteitä.
– Koska suunnitelmat ovat melko selvät, hyvällä tuurilla ruoppaukset voisivat alkaa jo ensi kesänä, Marttila-Tornio toivoo.
Kiiminkijoki oli hänen mukaansa erinomainen lohijoki joitakin vuosikymmeniä sitten. Varsinkin vuoden 1958 uiton lakkauttamisen jälkeisinä aikoina lohi tarttui kiinni kesäisin kenelle tahansa, joka pikkuisen käytti viehettä vedessä.
– Sitten 1970-luvulla veden laatu romahti täysin, ja lohen nousu pysähtyi kuin seinään. Nyt viiden viime vuoden aikana veden laatu selvästi parantunut. Värikin muistuttaa jo vettä eikä ole ruskeaa mutavelliä, hän sanoo.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro vahvistaa, että Kiiminkijoen lohennousu on jonkin verran parantunut viime vuosina. Se johtuu monesta tekijästä, kuten yleisestä Perämeren lohimäärän kasvusta, kalastuksen rajoituksista ja myös veden laadun paranemisesta.
Hän arvioi, että jokisuun ruoppaus voisi auttaa merkittävästi lohen pääsyä jokeen kutemaan.
– Voi siitä joskus tulla hyväkin lohijoki, mutta silloin täytyisi kaikkien asioiden osua aivan kohdilleen kalastusjärjestelyistä lähtien. Eniten riippuu siitä, miten koko Itämeren lohikanta tulee jaksamaan, Erkinaro toteaa.
Kiiminkijoen veden laatu on viiden viime vuoden aikana parantunut, mikä on osin lisännyt vaelluslohen nousua jokeen. Lohi nousisi vieläkin paremmin, jos jokisuuta päästäisiin ruoppaamaan syvemmäksi.
Artikkelin lähde Kaleva 20.06.2017.