Jokainen talo kertoo tarinan
Arto Kiuru
Pertti Huovinen, 69, mittaa katsellaan Iin Haminan kapeita katuja. Hän esittelee tottuneesti vanhoja taloja vanhalla kauppapaikalla ja kertoo kauan sitten edesmenneistä asukkaista ja tapahtumista.
– Kun tuossa talossa tehtiin remonttia, löytyi hirsien välistä Oulun Wiikkosanomia -lehti vuodelta 1836, Huovinen kertoo ja osoittaa vanhaa, punamultamaalilla maalattua hirsitaloa.
Talon omisti 1800-luvun lopulla Iin rikkain mies, Yli-Iissä toimineen höyrysahan ja Iissä sijainneen myllyn osakas Juho Häggqvist. Liikemies piti Iissä myös omaa kauppaa ja harjoitti rahtiliikennettä.
– Häggqvist möi lohia Etelä-Suomea myöten ympäri vuoden. Hän pakasti niitä joesta sahattuihin jäälohkareisiin, jotka oli peitetty sahanpuruilla.
Iin Hamina on toiminut kauppapaikkana jo vuosisatoja. Ensimmäinen kirjallinen Iitä koskeva merkintä löytyy vuodelta 1374.
– Virkamiehet, sotilaat ja merkkimiehet asuivat pääosin Iijoen pohjoispuolella 1800-luvun lopulle. Joen etelärannassa, Haminassa, oli enimmäkseen kauppa-aittoja.
Useimpien Iin Haminan talojen tarinat ovat Huoviselle tuttuja. Yhdessä taloista on asunut merkittävä Suomen itsenäistymisen ajan valtiopäivämies Pekka Ahmavaara.
Toisella paikalla taas sijaitsi 1700-luvulla talo, jossa asui kruunun pyöveli.
– Viimeinen piilumestauksena annettu kuolemantuomio pantiin täytäntöön Iin Kirkkosaaressa 1807.
Huovinen on toiminut Oulun seudun oppaat ry:ssä auktorisoituna matkaoppaana kohta viisitoista vuotta. Hän on opastanut Iin Haminassa työ- ja harrasteporukoita sekä eri yhteisöjen ihmisiä ja koululaisryhmiä. Huovisen mukaan oppaan on vaistottava heti, millainen jutustelu on sopivaa missäkin tilanteessa.
– Jollekin polttarisakille voi kertoa Iin menneisyydestä erilaisia juttuja kuin esimerkiksi eläkeläisporukalle, jolle jutustelen hillitymmin.
Matkaoppaan työn ohessa Huovinen on koonnut kansien väliin myös palasen Iin paikallishistoriaa. Kylähistoria Meijän Pohojos-Ii ilmestyy heinäkuun alussa.
Huovisen mukaan Pohjois-Iin historia on usein muuta Iitä vivahteikkaampaa.
– Pohjois-Iillä on hyvin voimakas kyläidentiteetti, tietoisuus omasta kylästä on siellä ollut aina kovin voimakasta.
Kirjaansa varten Huovinen haastatteli alueen varttuneimpia asukkaita. Lisäksi hän sai kyläläisiltä satoja valokuvia. Iin paikallishistorian yhtenä tärkeimpänä tallentajana hän pitää viime vuosisadan puolivälistä lähtien iiläisten elämää kuvanneen valokuvaaja Väinö Haltun.
Kylähistorian teossa auttoi myös oppaan 91-vuotias isä Martti Huovinen, jolla on terävä muisti sekä taito kertoa asioita menneisyydestä.
– Isä muistaa hyvin Pohjois-Iin talojen rakennusvaiheita jopa yli kahdeksankymmenen vuoden takaa.
Sahateollisuus oli 150 vuotta sitten yksi Iin merkittävimpiä työllistäjiä. Iijokisuuhun nousi 1860 Suomen ensimmäinen höyrysaha.
– Sahasta on muistona enää piippu, mutta aloittaessaan se oli nähtävyys, varsinainen turistirysä.
fakta
Pertti Huovinen
Syntynyt 1948 Iissä.
Naimisissa, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi.
Filosofian maisteriksi Oulun yliopistolta 2005.
Toiminut Suomen opasliiton alaisen Oulun Seudun oppaat ry:n auktorisoituna matkaoppaana Iissä sekä Oulussa vuodesta 2003.
Pohjois-Iin kyläyhdistyksen kustantama kylähistoria Meijän Pohojos-Ii heinäkuussa 2017.
Työskennellyt kouluttajana ja valmentajana urheiluseuroissa ympäri Suomea.
Osallistunut Tietokilpailun SM-kisoihin ja järjestää tietokilpailuja.
Artikkelin lähde Kaleva 09.06.2017.