Jees, sanovat veijarit Ryhmy ja Romppainen
upseeria halventavina”, ohjaaja Matti-
Pekka Heikura kertoo.
Eeva Kauppinen, teksti
Jarmo Kontiainen, kuvat
”Jumprahuiti, lyödään vaan vetoa!” sanoo vääpeli Ryhmy.
Vedonlyönnistä tupakkakaupan jonossa alkaa Armas J. Pullan romaanin ja siitä tehdyn näytelmän juoni.
Raahen Teatteri tuo ensimmäistä kertaa näyttämölle jatkosodan rintamajermut ja huumorisankarit Ryhmyn ja Romppaisen. Vääpeli Ryhmyä esittää Antti Perälä ja vänrikki Romppaista Jussi Kononen.
Ryhmylle kirjailija Pulla on kirjoittanut terävimmät piikit.
– Ryhmy on tosi kova piikittelijä, jonka saa aina pelastaa ongelmatilanteista, Perälä toteaa.
– Kalle Ryhmy on pölynimurikauppias, jolla on vaimo ja yhdeksän tytärtä, Romppainen alias Jussi Kononen avittaa.
Sano joku hyvä piikki!
– Jees, mutta..., Perälä sanoo, eikä selittele sen enempää.
Jussi Konosen mielestä Romppainen on rehti suomalainen sotilas.
– Hän on Ryhmyä hieman rauhallisempi, hiljaisempi ja harkitsevampi tyyppi. Suvaitsevaisempikin ehkä, Kononen vertaa.
Armas J. Pulla kirjoitti neljätoista humoristista ja auringonpaisteista Ryhmy ja Romppainen -kirjaa vuosina 1940–1967. Melkein kaikkien sarjan kirjojen nimi alkaa jees-sanalla. Se on selitetty pistoksi amerikkalaisten suuntaan.
Ohjaaja Matti-Pekka Heikura tarttui kirjaan ”Jees, leskiyli-insinöörskä!” sanoi vääpeli Ryhmy vuodelta 1944.
Kyseessä on hupailu kotirintamalta. Tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Vihtolaan, missä jokainen Hamstraamisen vastustamisyhdistyksen naisosaston jäsen on luvannut ottaa vastaan kaksi tai kolme rintamalla hermoromahduksen saanutta sotilasta, nauttimaan rauhoittavasta perhe-elämästä.
Halolla päähän -meiningiltä ei silti vältytä. Rintamallakin Ryhmy ja Romppainen nimittäin pidättäytyvät vihollisten tappamisesta. Sen sijaan he kalauttavat kaikkia kalikalla päähän.
Matti-Pekka Heikura löysi kirjan sattuman oikusta.
– Olin palailemassa kesälomilta Kokkolaan opiskeluihin 2006. Tuhlasin Oulun pääkirjastossa aikaa ennen kuin juna lähti. Kirjalaarissa oli vanha, hyvin rakastavasti luettu, lurppakantinen teos, jonka kannessa vääpeli Ryhmy halko kädessä ja kevyt kenttäkissa Mörökölli olallaan katselee velmusti edessä päin laskeutuvia laskuvarjomiehiä, Heikura kertoo löydöstään.
– Luin teoksen junassa yhdeltä istumalta ja höhöttelin itsekseni ääneen.
Tämä Ryhmy ja Romppainen soveltuu hänen mielestään erityisen hyvin kesäteatteriin, koska kirjassa on paljon muitakin värikkäitä hahmoja kuin sotilaita.
– Näytelmästä löytyy varsin suuria naishahmoja. Lavan kruunaamattomana kuningattarena on Rouva Veskivi, josta kuoriutuu Anja Korhosen esittämänä Suomen maalaismaiseman Hyacinth Bucket. Sitten meillä on temperamenttista piikaa ja omapäistä tytärtä. Ja tietenkin perinteinen Suomi-Filmi-rakkaustarina.
Ryhmyllä ja Romppaisella oli sodan aikana valtava voima. Rauhan tultua kirjat poistettiin kaupoista ja kirjastoista Neuvostoliittoa loukkaavina.
Kirjoissa esiintyy naiskomissaari Natalia Vengrovska, joka on suunnattoman rakastunut vääpeli Ryhmyyn, mikä tätä pelottaa.
– Sota-aikana korkein upseeristo Mikkelissä ei näistä kirjoista erityisesti välittänyt. He pitivät niitä suomalaista sotilasta ja upseeria halventavina, Heikura kertoo.
– Se ei ole mikään ihme, koska Pulla kuvasi varsinkin korkeimmat upseerit virkaintoisina, yksinkertaisina ja byrokraattisina, liikaa sääntöihin luottavina pikkusieluisina henkilöinä. Everstien ja siitä ylös päin silmissä se saattoi näyttää hieman pahalta, jos miehistö rakasti tällaista kirjallisuutta, jossa upseeristo kuvataan ääliöinä.
Nykylukijalle Ryhmy ja Romppainen voivat tulla puskista.
– Kun olen kysellyt, se on semmoinen fifty-fifty. Jotkut ovat lukeneet ne jo nuoruudessaan ja hyvinkin muistavat kouluajoilta. Kainuussa en muista lapsuudessani näitä edes nähneeni, Jussi Kononen toteaa.
Sotajermut Ryhmy ja Romppainen eivät kiroile ollenkaan. Sen sijaan kirjailija Pulla keksi noin 300 omaa uudissanaa, joita kaksikko viljelee kirosananomaisesti. Kuten mullikuhnuri ja plitisimppa!
Ryhmystä ja Romppaisesta on tehty kolme elokuvaa. Teatteridebyyttiä on saatu odottaa.
– Kirjailijan nimikkoseuran meille lähettämän tokaisun mukaisesti: ”Vihdoin on tarjolla tuoretta Pullaa”, Heikura sanoo.
Ryhmy ja Romppainen saa ensi-iltansa Raahen Teatterissa 28. kesäkuuta kello 18.
Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi
Sota on kirjojen kuuma aihe
Eeva Kauppinen
Mikkelissä järjestetään syyskuussa sotakirjallisuustapahtuma Sodan kosketus.
– Sotakirjallisuudessa on siirrytty suorasta sotaraportoinnista enemmän mikrohistorioihin, lasten ja naisten arkeen, erilaisten miesten ja vähemmistöjen näkökulmiin, lehtori, FL Pirkko Heikkinen toteaa.
– Naiskirjailijat ovat nousseet näkyviin. Heidän silmänsä näkevät eri asioita kuin mieskirjailijoiden.
Mikkeliin ollaan perustamassa Sodan ja rauhan keskus Muistia. Sotakirjallisuuden yleisöseminaari ja Päämajamuseoon rakennettu näyttely ovat molemmat esimerkkejä Muistin sisällöistä.
Seminaarissa Suomen Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm puhuu aiheesta Kielletyt kirjat 1944–1946. Ylivieskan kaupunginkirjaston informaatikon Marita Hietasaaren aihe on Historiallinen romaani sodan muistina. Sosiologian dosentti Sari Näre luennoi korsujen seksuaalikerronnasta.
Päämajamuseon näyttely Jos se olisin ollut minä vie lähemmäs sodan kokeneiden ihmisten tunteita ja muistoja.
– Muistista tulee tieto- ja oppimiskeskus, joka välittää viime sotien ajan tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla. Se tulee kertomaan suomalaisten lasten, naisten ja miesten tarinan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa, projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä kertoo.
Sodan kosketus – Mikkelin I sotakirjallisuustapahtuma järjestetään 29.–30.9.2017. Näyttely Jos se olisin ollut minä Päämajamuseossa Mikkelissä 31.12.2017 saakka.
Luutnantti Tirronen (Leo Hänninen) kohtaa näytelmässä maailman
ihanimman naisen, joka sattuu olemaan Ilona Veskivi (Johanna Mastola) Vihtolasta.
Tarinan ytimessä härää Veskiven perhe (Esko Raitala, vas., Anja Korhonen
ja Vili Piippo, oik.) sekä yläkertaan majoittunut Herra Lindström (Veli-Pekka Sukkala, toinen oik.)
Ryhmyn ja Romppaisen sotilasasut teetettiin Kiinassa. Siellä
toimii firma, joka on erikoistunut 1930- ja 1940-lukujen sotilasunivormuihin. ”Kylläpä on hyvin tehtyä kangasta, ei meinaa erottaa aidosta!” tuumi eräs Pohjan sotilassoittokunnan musiikkieversti
Raahen-vierailulla. Vänrikki Romppainen (Jussi Kononen, vas.),
kevyt kenttäkissa Mörökölli ja vääpeli Ryhmy (Antti Perälä).
Artikkelin lähde Kaleva 28.06.2017.