Bordunan musiikki soi 1800-luvun kaikuja
Anssi Juntto
Haapavetisen musiikin maisterin ja kansanmuusikon Juha-Matti Kurran alkuvuosi on vierähtänyt tutkimustyön parissa.
Kurra urakoi projektityöntekijänä ylivieskalaisen Vieska Folk ry:n aloittamassa ja Rieska-Leaderin tukemassa Folkka-hankkeessa, joka kokoaa, sovittaa ja tekee tunnetuksi alueen kansanmusiikkiperinnettä.
Kurra on jo ehtinyt käydä penkomassa Suomen Kirjallisuuden Seuran arkiston nuottimateriaalit Ylivieskan ja sen naapurikuntien osalta. Seuraavaksi hän aikoo perehtyä SKS:n arkiston vanhoihin ääninauhoihin, kunhan oululaislähtöinen arkistotutkija Risto Blomster saa ne ensin käännettyä digitaaliseen muotoon.
– Yksi nuottikirja, jonka viimeksi olen tallentanut, on päivätty vuonna 1874. Vuosi takaperin löytynyt Limingan vanha nuottikirja on sekin 1850-luvun puolivälistä. Ne ovat tavallaan Suomen kansanmusiikin barokkiaikaa, Kurra toteaa.
Haapavetis-alavieskalais-ylivieskalainen kansanmusiikkiyhtye Borduna on parhaillaan tekemässä levyä ensimmäisenä kootun materiaalin pohjalta. Alavieskasta, Haapavedeltä, Kärsämäeltä, Nivalasta, Piippolasta ja Ylivieskasta peräisin olevista ja Kurran sovittamista kappaleista koostuva levy on miksausta ja masterointia vaille valmis.
Julkaisukonsertti on jo sovittu syyskuun lopulle.
Borduna ja albumin julkaiseva Vieska Folk kulkevat tiukasti käsi kädessä.
Vaikka yhdistyksen perustajajäsenet ovat bordunalaisia, yhdistys itsessään on kaikille avoin. Yhtä lailla Borduna keskittyy Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaaksojen kansanmusiikkiin.
– Ylivieskan alueella kansanmusiikki on häipynyt unholaan, ja sen elvyttämiseksi olemme perustaneet yhdistyksen, Kurra kertoo.
Ylivieskan naapurikunnista etenkin Haapavedellä kansanmusiikki on säilynyt paremmin.
Tosin Haapavedelläkään paikalliset eivät olleet asiassa aluksi aloitteellisia, vaan perinteen taltioiminen oli pitkälti paikkakunnalla pitkään vaikuttaneen bulgarialaislähtöisen musiikinteorian opettajan Hristo Dantchevin ansiota.
– Hristo kävi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa äänittämässä kaikki mahdolliset pelimannit Kärsämäkeä ja Piippolaa myöten. Minä sitten digitoin ne c-kasetilta cd:lle 2000-luvun alussa. Teimme niistä silloin konserttikokonaisuuden, Kurra selvittää.
Borduna esiintyy seuraavan kerran Haapavesi Folk Music Festivaalilla.
Kurralle Folk on toinen koti, sillä hän on vuosien varrella ehtinyt olla festivaalilla niin tavallisena talkoolaisena kuin toiminnanjohtajana ja taiteellisen ryhmän johtajanakin.
Tänä kesänä Kurralla ei ole muita velvollisuuksia kuin Bordunan keikka.
– Tässä on tullut vedettyä sen verran pitkä pätkä hommia, että olen halunnut ottaa vähän omaa aikaa. Jälkikasvukin alkaa jo olla sitä ikäluokkaa, että he ovat mukana folk-kursseilla, ja sekin vie oman aikansa.
Festivaalin aikana Kurralla on aikaa käydä kuuntelemassa muita esiintyjiä. Sen kummempia tärppejä hänellä ei ole antaa.
– Borduna-projekti on oikeasti vienyt niin paljon aikaa, että en ole ehtinyt tutustua tämän vuoden tarjontaan juuri lainkaan. Ajattelinkin mennä avoimin korvin ja mielin ja ottaa vastaan sen, mitä siellä tulee, Kurra naurahtaa.
– Mutta Kleemolan Piialla on torstaina se neljän viulun proggis. Kolme muuta naista ovat vähän kuin Piian opetuslapsia. Se on varmasti tyylin mukaista ja tymäkkää viulupelimannismia.
Borduna korkkaa Haapavesi Folkin päälavan torstaina klo 20.
FAKTA
Juha-Matti Kurra
Projektityöntekijä ja tutkija Vieska Folk ry:ssä.
Borduna-yhtyeen taiteellinen johtaja.
Opiskellut Sibelius-Akatemian
kansanmusiikin osastolla vuosina 1997–2005, valmistunut
musiikin maisteriksi vuonna 2008.
Nykyisiä kokoonpanoja: Borduna ja Ryyppymäki String Band.
Levylautasella juuri nyt: Wiener Philharmoniker & Leonard Berstein: Sibelius – Symphonie
no. 2.
Artikkelin lähde Kaleva 29.06.2017.