Ympyrä saa sulkeutua Raahen Saaristokadulle

Sotaromaa-
neistaan tunnettu kirjailija aikoo vielä jossain vaiheessa yrittää lyriikan kirjoittamista.

50 vuotta

Timo Myllykoski

Raahe

Kirjailija Pekka Jaatinen nojaa parvekkeen kaiteeseen kotonaan Raahen Saaristokadulla. Miehen katse, olemus ja puheet viestivät rauhaa. Nyt on hyvä olla.

Kaiken mitä Jaatinen on elämässään tähän mennessä kokenut ja läpi käynyt, on pitänytkin tapahtua. Kipeät menetykset, otetut ja annetut iskut sekä juominen ja raitistuminen ovat muovanneet miehestä nöyrän elämälle, mutta myös ammattikirjailijan.

– Olen tehnyt valintoja, ja kaiken on pitänyt mennä juuri tällä tavalla, hän toteaa.

Parvekkeeltaan Jaatinen katselee usein vastapäistä kerrostaloa. Siinä on hänen synnyinkotinsa, jossa hän asui elämänsä ensimmäiset kaksi ja puoli vuotta.

Rovaniemellä 24 vuotta elämästään viettänyt Jaatinen palasi Saaristokadulle kaksi vuotta sitten, Raaheen jo hieman aikaisemmin.

– Olen palannut pysyvästi. Ympyrä on sulkeutunut, en lähde tästä enää minnekään, hän sanoo.

Elokuussa ilmestyy Pekka Jaatisen kuudestoista kirja. Varjo 1917–1918 sijoittuu sisällissodan tapahtumiin Raahessa.

Jaatinen tunnetaan parhaiten juuri sotakirjoistaan. Aihepiiri on ollut hänelle luontainen valinta.

– Sota on aina kiinnostanut ja ollut lähellä minua. Isä ja äiti ovat sota-ajan sukupolvea, ja olen pienestä pitäen kuullut sodassa olleitten miesten puheita sodasta.

Kirjailijan kannalta sota on helppo ja kiitollinen aihe, koska voima ja vastavoima ovat siinä valmiina, sisäänrakennettuna.

– On paljon ihmisiä, jotka ajattelevat, että sodasta ei voi kirjoittaa uskottavasti, jos ei ole itse siellä ollut. Olen kuitenkin saanut sotaveteraaneilta kirjoistani pelkästään hyvää tai ylistävää palautetta, sanoo Jaatinen.

Yksi palaute on jäänyt erityisen vahvasti kirjailijan mieleen. Pekka Jaatinen noteeraa edesmenneen reservin kapteenin, sotaveteraani Arvo Ruonaniemen eräässä paneelikeskustelussa Rovaniemellä lausuman palautteen yhdeksi kirjailijauransa tähänastisista kohokohdista.

– Hän sanoi, että Pekan sotakirjat eivät ole mitään länkkäreitä, vaan ne kuvaavat sotaa sellaisena kuin se oli.

Ei ole kaukana, etteikö kirjailija suorastaan herkisty tuota palautetta muistellessaan.

Kirjailija Pekka Jaatisesta tuli, koska 1998 hän päätti sellaiseksi ryhtyä. Seitsemän vuotta myöhemmin hän oli julkaissut neljä romaania ja pääsi Suomen Kirjailijaliiton jäseneksi.

– Silloin alkoi tuntua, että olen kirjailija. Nyt jo yli kymmenen vuotta on ollut totta se unelma, että pystyn elättämään itseni kirjoittamalla.

Jaatisella on rohkeutta sanoa omaavansa kirjoittamiseen riittävän määrän peruslahjakkuutta, kunnianhimoa ja näyttämisen halua. Ennen kaikkea hän on halunnut näyttää itselleen, että pystyy kirjoittamaan julkaisukynnyksen ylittävää tekstiä.

Ensimmäisen kerran Pekka Jaatinen yritti ylittää julkaisukynnyksen jo 16-vuotiaana. Hän sai runokirjan käsikirjoituksestaan Otavalta pitkän ja pitkävaikutteisen palautteen.

– Se lannisti minut täysin, ja kirjoittaminen jäi reilusti yli kymmeneksi vuodeksi. Vasta nyt olen ymmärtänyt, kuinka rohkaiseva palaute se oli ja kuinka lähellä kirjan julkaiseminenkin oli.

Jatkossa hän aikoo laajentaa ilmaisuaan nykyisestä ja kokeilla vielä runojenkin kirjoittamista.

Fakta

Pekka Jaatinen

Syntynyt 5.6.1966 Raahessa.

Valmistunut Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta merkonomiksi 1988 ja Lapin yliopistosta taiteen kandidaatiksi 1997 pääaineenaan mediatiede.

Reservin kersantti.

Amatöörikilpanyrkkeilijänä 41 ottelua vuosina 1983–2001. Pitää parhaimpina saavutuksinaan sotilaitten SM-hopeaa 1988 sekä Rovaniemen Ruskaturnauksen hopeaa 1991 ja pronssia 1992.

Päätoiminen kirjailija vuodesta 2005. Julkaissut 15 teosta.

Kalevan kirjallisuuskriitikko vuodesta 2007.

Naimisissa. Edellisestä liitosta yksi tytär.

Juhlii syntymäpäiväänsä elokuussa kutsuvieraiden kanssa.

”Toivottavasti ei tule sellaista päivää,
että alan luulla olevani valmis kirjailijana tai yleensäkään ihmisenä.”

Pekka Jaatinen

Pekka Jaatinen on asettunut asumaan ja työskentelemään Raaheen, taustalla näkyvässä talossa olevan synnyinkotinsa naapuriin. Romaanin kirjoitusvaiheessa hän pyrkii kirjoittamaan vähintään viisi sivua päivässä. – Sillä tahdilla 300 sivun käsikirjoitus syntyy 60 työpäivässä.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 06.06.2016