Tiernapatsas siirretään loppukesällä

Nykyinen paikka olisi historiallisesti oikeampi, mutta säätiö
ja taiteilija ovat hyväksyneet myös uuden paikan.

Liisa Laine

Oulu

Rotuaarilla tällä hetkellä sijaitseva tiernapoikapatsas siirretään loppukesällä varsinaiselle paikalleen Isollekadulle Anttilan ja Valkean edustalle rakennettavan portaikon alimmalle askelmalle.

Kirkkokadulla tämä taitelija Sanna Koiviston teos on ollut vain väliaikaisella paikalla, koska Isokatu on ollut työmaana.

Pitkin matkaa on toivottu, että nykyinen paikka olisi myös lopullinen paikka, koska siihen on historiallinen peruste.

Nykyinen paikka on alkuperäinen tiernaristi. Nimi juontuu siitä, että Kirkkokadun ja Saaristonkadun risteykseen pystytettiin 50-luvulta lähtien jouluksi tiernapoikasymbolit: neljä puurunkoista hahmoa, jotka oli koristettu tähtikuviolla ja joiden sisällä oli valot.

Nyt, siirron lähetessä, toive patsaan jäämisestä nykyiselle paikalleen on jälleen esitetty eri tahoilta.

– Tiernapoikapatsaan oikea sijoituspaikka on ehdottomasti alkuperäinen tiernaristi, vaatii muun muassa oululainen Esko Häme. Häme vastasi 1950-luvulla tiernaristin puutiernapoikien kunnosta työskennellessään H.W. Snellmanin mainososastolla somistajana.

Tiernaristi-idean taustalla olivat tuolloin H.W. Snellmanin lisäksi liikeyritykset Hammarin Sähkö, Kuusinen ja Antell.

Häme toivoo myös, että nykyinen patsas asennettaisiin hieman nykyistä korkeamman jalustan päälle.

Korkeampi jalusta oli syy, miksi taitelija Sanna Koivisto hyväksyi Isonkadun paikan. Muutoin hänkin näkisi patsaan mieluiten juuri Kirkkokadulla.

– Itsehän sitä aikoinaan patsastoimikunnalle ehdotin, enkä edes tiennyt, että se on vanha tiernaristi. Patsas on kuitenkin liian matalalla ja hukkuu katuvilinään. Taiteilijan on pidettävä ennen kaikkea teoksensa puolta.

Patsastoimikuntaan kuulunutta kulttuurivaikuttaja Kaisu Mikkolaa on yritetty saada patsaan siirron estäjien eturintamaan. Siihen hän ei kuitenkaan ole suostunut.

– Minulle riittää, että muutama vuosi sitten olin Merikoskikerhon järjestämässä Rauhalan kokouksessa ideoimassa ja vetämässä keskustelua, josta patsaskeräys käynnistyi. Olen kuitenkin niin kyllästynyt ja pettynyt tähän kaupunkiin, jonka nimen voisi muuttaa Arinaksi, että seuraan asiaa sivusta, enkä aio nousta barrikadeille. Ainakaan juuri nyt. En edes tiedä, onko joku ihan oikeasti aktiivinen.

– Totta kuitenkin on, ettei tiernapatsasta miksikään lahjaksi Arinalle hankittu. Hankkikoot itse patsaansa. Nyt saa vaikutelman, että nöyrät alamaiset ovat yhteistuumin uurastaneet patsaan ja oheistuotteiden ideoinnissa, rahojen keräämisessä ja patsaan toteuttamisessa vain päästäkseen ojentamaan lahjansa suurenmoiselle Valkealle, rakastetulle Arinalle.

Patsaan rakennutti Tiernasäätiö. Kun patsasta ryhdyttiin hankkimaan, paikaksi oli esillä myös Otto Karhin puisto. Puisto oli kuitenkin menossa remonttiin, eikä tullut kyseeseen.

– Oulun kaupunki tarjosi paikkaa Isollekadulle Valkean eteen. Taitelija hyväksyi paikan, samoin säätiö asiasta keskusteltuaan, kertoo säätiön puheenjohtaja Tuure Holopainen.

Kun ei ollut tiedossa, milloin lopullinen sijoituspaikka valmistuu, antoi kaupunki väliaikaisen paikan Kirkkokadulta.

Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ole kuullut, että kaupunkiin olisi asiassa oltu yhteyksissä. Työt Isollakadulla ovat jo loppusuoralla, eli reilun kuukauden päästä ryhdytään asentamaan graniittikiviä veistoksen alustaa varten.

Fakta

Tiernapoikaveistos rahoitettiin keräyksellä

Tällä hetkellä tiernapoikaveistos on Rotuaarilla, Kirkkokadun ja Saaristonkadun risteyksen välittömässä läheisyydessä.

Teoksen on tehnyt iiläinen taiteilija Sanna Koivisto.

Rakennuttajana Tiernasäätiö, mutta idea tuli alun perin esille Merikoskikerhon keskustelutilaisuudessa.

Teos maksoi noin 110 000 euroa, ja rahat kerättiin kansalaiskeräyksellä.

Tiernasäätiö aloitti keräyksen vuonna 2012. Patsaan rahoitukseen osallistuivat yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt.

Veistos julkistettiin joulukuussa vuonna 2014.

Ensimmäiset tiernapojat kiersivät Oulussa jo 140 vuotta sitten. Tiernapoikakilpailuja on järjestetty vuodesta 1933.

Tiernasäätiö perustettiin Ouluun vuoden 2005 marraskuussa kehittämään ja ylläpitämään kaupungin vahvaa tiernaperinnettä.

Säätiön perustajajäseniä olivat aikoinaan Oulun kaupunki, seurakuntayhtymä, Diakonissalaitos, Oulun kauppakamari, Oulun NNKY, Pohjois-Pohjanmaan Liitto, Oulun Liikekeskus sekä Oulun Koru, Osuuspankki, Oulun Puhelin, Elektrobit Group, Kaleva, Arina, Pörhön autoliike, Stockmann ja Wetteri.

Tiernaristi Kirkkokadun ja Saaristonkadun risteyksessä jouluna 1951.
Joka kulmassa oli puinen tiernapoika. Patsaan lopullinen paikka on Isollakadulla Valkean ja Anttilan eteen
rakennettujen portaiden ensimmäisellä askelmalla. Oululainen Esko Häme oli 50-luvulla H.W. Snellmanin mainososastolla somistajana. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa tiernaristin alkuperäisten tiernapoikasymboleiden kunnostaminen.
Hän on myös entinen tiernapoika – Herodes. Arkkitehtitoimisto Laatio Oy

Artikkelin lähde Kaleva 19.06.2016.