Tervatonttu Toivo, urhea tervan asiamies

Tervahöyry on eri asia kuin fregatti. Tervankuljetuksen faktat laitettiin reilaan kantaesityksen kannoilla.

Kantaesitys

Nukketeatteri Sytkyt: Tervatonttu Toivo. Päivi Honkakosken kirjan pohjalta. Nuket Pirjo Kivimäki. Äänimaailma Maija Ruuskanen. Hotelli Lasaretin terassi Oulu 21.6. Seuraavat esitykset Turkansaaren ulkomuseossa 24.6. kello 18.30 ja 10.7. kello 10.30 ja 11.30.

Mitäs se terva on? kysyy nukkenäyttelijä Juha Laukkanen Oulun lapsilta.

Päiden pyörittelyä. Ei tietoa.

Tervatonttu Toivo -pienoisnäytelmän aikana lapset oppivat, että terva on Pohjolan mustaa kultaa. Tervatonttujen heimo valmistaa sitä Oulun suurkauppiaille ulkomaille rahdattavaksi.

Oululaisen Päivi Honkakosken Tervatonttu Toivo -kirjasarja kertoo tervasta sekä Oululle ja Kainuulle tärkeästä historiallisesta ajanjaksosta kiehtovan satumaisesti ja sivistävästi.

Nukketeatteri Sytkyjen kantaesitys nostaa jälkimmäisestä kirjasta esiin meriseikkailun, jossa vihreähiippainen Tervatonttu Toivo etsii tervanpolttotaidot omaavaa, mutta kadonnutta isoisäänsä Englannista, Hollannista ja Espanjasta.

Tervasta tippuu tietoa seikkailun lomassa.

Tervatonttu Toivon ensiesitys tapahtui Oulujoen varressa. Joki virtaa padottuna, mutta autenttisena Hotelli Lasaretin vieressä. Yleisö istuu entisajan tervaseikkailun ytimessä, kosken kohdalla, jonka tyrskyjen läpi Kainuun tervansoutajat taistelivat viimeiset sadat metrit tervansa perille Toppilansalmen tervahoviin saakka.

Näin tervan tarina konkretisoitui isoille ja pikkukatsojille myös paikan kautta.

Kirjoissaan Päivi Honkakoski pitää tarkasti huolta kaikista tervafaktoista ja Ludi Wang kuvitusten erheettömistä yksityiskohdista. Nukketeatteriversiossa pari seikkaa hämmästytti ja kummastutti.

Tervatonttunuket ja rekvisiitan suunnitellut Pirjo Kivimäki kiteyttää kivasti kirjojen kuvista tutun tervatonttulookin. Mutta minikokoiset tervatynnyrit laskettelevat alas Oulujokea jonkinlaisen levyn, ehkä lautan päällä. Aidon näköinen tervavene puuttui kantaesityksestä. Turkansaaren juhannuksen esitykseen vene on jo luvassa.

Hämmentävä oli myös äänitehoste, jossa tervahöyry huuteli merimatkojen merkiksi. Ääni väärältä aikakaudelta! Fregatti Toivo ja muut purjelaivat irtosivat kotisatamasta korkeintaan laulun tai kellon kilinän säestyksellä. Ei kai sentään tykeillä ammuttu?

Tervatonttu Toivo heräsi jo keväällä henkiin Balettikoulu Sinikellon satubalettina. Nukketeatterissa tarina ottaa vauhtia laivamatkojen dramatiikasta, eksotiikasta ja hauskoista henkilöhahmoista.

Lapsiyleisö innostui heti Laivarotta Lasaruksen ja ilkeän Luihun nähdessään.

Tervatonttu Toivo itse toimii urheasti tervan ja tervanpolttotaidon säilyttämiseksi. Niinpä Tervatonttu Toivo on valittu Eläköön terva -yhdistyksen viralliseksi tontuksi ja mukaan valtakunnalliseen Pelastetaan terva -kampanjaan. Lisäksi Tervatonttu Toivo sai oman lastenpalstan yhdistyksen lehdestä.

– Tervatonttu Toivo yritti ensin liittyä Eläköön terva -yhdistyksen jäseneksi, mutta yhdistyslainsäädännön mukaan satuolento ei voi olla jäsen, Honkakoski kertoo.

Eeva Kauppinen

Artikkelin lähde Kaleva 23.06.2016.