Roilla oli monta esikuvaa

Oululaiskirjailija Jorma Kurvisen ensimmäinen Susikoira Roi -kirja julkaistiin 40 vuotta sitten. Kurvinen ei itse voinut hankkia koiraa, mutta tarkkaili mielellään tuttaviensa koiria.

Roin ”kantaäiti” oli oululainen poliisikoira Kepa. Roi elää yhä tv-sarjassa ja vitseissä.

Anna Kilponen

Susikoira Roi on yksi suomalaisen nuortenkirjallisuuden tunnetuimpia koiria. Tomi-pojan ja hänen löytämänsä saksanpaimenkoiran ystävyys kosketti monia 1970–1990-lukujen nuoria. Arkea lähellä olevat seikkailut myös koukuttivat, ja niihin oli helppo samastua.

Kirjojen pohjalta on syntynyt myös Raimo O. Niemen ohjaama suosittu tv-sarja, joka kerää katselijoita yhä. Nyt entiset lapset viihdyttävät itseään netissä leviävillä Roi-vitseillä.

Vaikka oululaiskirjailija Jorma Kurvinen (1931–2002) kirjoitti myös lukuisia sotakirjoja ja romaaneja, tunnetaan hänet parhaiten nuortenkirjoistaan.

Kirjailijalla itsellään arvellaan olleen läheisin tunnesuhde juuri Roihin. Kirjasarjan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1976, mutta ensimmäisen Kolmas palo -nuortenkirjansa Kurvinen oli kirjoittanut jo vuonna 1964.

Susikoira Roi syntyi kustantajan pyytäessä Kurvista kirjoittamaan nuortenkirjan. Idean eläinaiheiseen kirjasarjaan antoi Otavan silloinen osastopäällikkö Marja Kemppinen. Lopulta pääosaan valikoitui luontevasti koira.

– Kurvinen rakasti koiria, mutta ei koskaan voinut ottaa omaa koiraa, koska perheessä oli allergiaa, kertoo kirjastonhoitaja Anne Alarto Oulun kaupunginkirjastosta.

Roilla on monta esikuvaa. Kurvinen itse luonnehti saksanpaimenkoiraksi kuvattua Roita sekarotuiseksi, sillä hän liitti siihen piirteitä useista ystäviensä eri rotuisista koirista. Jotkut koiraihmiset paheksuivat Roin nimittämistä susikoiraksi, mutta Kurvinen valitsi nimityksen kirjailijan vapaudella, olihan se nasevamman kuuloinen.

Kurvinen oli myös lehtimies. Eräänlaisena Roin kantaäitinä voidaankin pitää oululaista poliisikoiraa Kepaa, joka esiintyi myös Kurvisen Tutka-lehteen (6/1955) kirjoittamassa Kepa voitti vankikarkurin -artikkelissa.

Myös Oulun kaupunginkirjastolla on yllättävä yhteys Susikoira Roihin.

– Poliisikoira Jami (1976–1990), joka näytteli tv-sarjassa Roita, oli entisen johtajamme Pirkko Lindbergin veljen koira. Hänhän on siis melkein kuin koiran ”täti”, kirjastonhoitaja Jaana Märsynaho toteaa nauraen.

Kurvinen ehti kirjoittaa 20 Roi-kirjaa, ja niistä viimeisin, Susikoira Roi ja karkulainen, ilmestyi kirjailijan kuolinvuonna 2002.

Kirjasarjalla oli vankkumaton suosio aina 1970-luvun lopulta 1990-luvulle asti.

Alarton mukaan suosioon saattoi vaikuttaa se, että kyseessä oli ensimmäinen kotimainen nuorten jännityskirjasarja, jossa oli eläinaihe. Sittemmin on kyllä tullut muita, kuten Merja ja Marvi Jalon Jesseä ja Johanna Hulkon Geoetsiviä, joissa esiintyy saksanpaimenkoira Pax.

Jaana Märsynaholle Susikoira Roi on lapsuudesta tuttu ensin kirjoista, sitten tv-sarjasta. Hänen ideastaan on syntynyt myös Oulun kaupunginkirjaston juhlanäyttely, joka avautuu ensi tiistaina. Tätä varten Märsynaho on verestänyt muistojaan lukemalla Roi-kirjoja uudelleen.

– Kurvinen kuvaa elävästi Tomin ja Roin suhdetta: poika ja koira ovat toisilleen sellainen tuki ja turva, että voin kyllä hyvin kuvitella, miksi lapsena olen itsekin tykännyt niistä kirjoista. Minulle tv-sarjassa näytellyt Paavo Westerberg on ikuisesti se kirjan Tomi, hän toteaa.

Jännityksen ja seikkailujen ohella Kurvinen käsitteli Roi-kirjoissaan myös yhteiskunnallisia teemoja, taltioi tunnollisesti ajankuvaa ja otti joskus mukaan myös ajankohtaisia tapahtumia.

– Välillä kirjoissa käsiteltiin rankkojakin aiheita, kuten koulukiusaamista. Niissä Kurvinen kuvaa hyvin kriittisesti aikuisia, jotka vähättelevät tapahtunutta, eivätkä puutu kiusaamiseen, Alarto kertoo.

Paikallisuus ja varsinkin alkupään tuotannossa esiintynyt oululainen puhetapa ovat osa kirjojen viehätystä. Vaikka Kurvinen ei käytä oikeita paikannimiä, voi tekstistä tunnistaa oululaisia paikkoja.

– Kirjoissa esiintyvät selvästi esimerkiksi Iskon omakotitaloalue ja vuokrataloiksi kuvatut tornitalot uudessa lähiössä, ilmeisesti Rajakylässä.

Oululaislähtöinen kirjailija Johanna Hulkko muistaa yhä oivalluksen tunteen, kun hän tunnisti Susikoira Roi ja 9 C -kirjasta (1980) oman koulunsa, tuolloin Teuvo Pakkalan kadulla sijainneen Oulun normaalikoulun.

”Koin selkeästi, että kirjailija voi ja saa tehdä niin: ottaa tarvitsemansa palaset todellisuudesta ja sekoittaa ne keksimiinsä asioihin ja tapahtumiin halunsa mukaisesti. Sitä ennen olin hahmottanut kirjoittamisen pelkkänä mielikuvituksen hersyttelynä”, kertoo Hulkko kirjaston näyttelyyn lähettämässään tekstissä.

– Hulkko kertoi myös lähettäneensä lämpimät ajatukset Jorma Kurviselle ja Susikoira Roille kirjoittaessaan Geoetsivät-sarjansa ensimmäistä kirjaa, Alarto sanoo.

Nykyisin kirjastosta lainataan Roi-sarjaa harvakseltaan, ja jos sitä kysytään, niin kysyjä on usein aikuinen.

– Nuortenkirja vanhenee nopeasti, sillä se kuvaa usein aikansa ilmiöitä ja nuorisokulttuuria. Väittäisin, että Roin on pitänyt pinnalla suosittu tv-sarja, Anne Alarto sanoo.

Millaisia kirjoja Susikoira Roit sitten olisivat, jos ne tuotaisiin tähän päivään?

– Veikkaisin, että kirjan juoni ei olisi niin paikallinen. En usko, että pienet, paikalliset rötöstelyt kiinnostaisivat tämän päivän nuoria. Esimerkiksi Aaro Korpi -nuortenkirjasarjaa kirjoittava Ilkka Remes on vienyt nuortenkirjansa tapahtumat Keski-Eurooppaan kansainväliseen ympäristöön, Alarto sanoo.

Jaana Märsynaho puolestaan arvelee, että Roin kaltaisia kirjoja lukisivat nykyisin nuoremmat kuin 12–13-vuotiaat, joille kirjat oli alkujaan suunnattu.

fakta