Pyykösjärven lapset kisasivat pitkin kankaita

Vielä 1950-luvulla lehmälauma seurasi paimenpoikaa Tuiran koululle saakka.

Tarinoita menneisyydestä

1950-luvulla Oulun Pyykösjärven lapsilaumat urheilivat asuinalueensa metsäkankailla. Kilpaa hiihdettiin pitkin kevättalvea nykyisen Järvigrillin lähettyvillä. Mäenlaskuun sopiva puinen rakennelma löytyi Järvitien ja Maahisentien välimaastosta.

Pyykösjärven Pienkiinteistöyhdistyksen hiihtokilpailut olivat kevättalven kohokohta. Marja-Liisa ”Maija” Koukkula kertoo, että ajanottajina olivat ainakin Erkki Kylmänen ja Reijo Kylmänen sekä useita muita urheiluihmisiä.

Nuoret hiihtivät usein Pyykösjärven poikki Kaijonharjuun tai Kalikkalammelle asti.

– Hiihtäjät pitivät latupohjat kunnossa. Kaijonharjussa oli hauska laskea mäkeä harjun päältä alas monttuun. Kalikkalammella oli lammen läheisyydessä pitkälti harjua, jossa silloin vanhaan hyvään aikaan mäenlasku sujui sutjakasti perinteisillä puusuksilla.

Nykyisen Maahisen kerrostalon kohdalla sijaitsi luistinrata. Silloin harvoin kun pojat pitivät taukoa jääpallosta, tytöt pelmahtivat kaunoluistimillaan kentälle.

Maija Koukkula muistelee, että jääkentän valot sammutettiin iltaisin isosta mittarista.

Hyvärisen Erkalla oli avain mittariin ja hän hoiti valojen sammutuksen tasan iltayhdeksältä. Se oli merkki, että oli kotiinlähdön aika. Myöhemmin tehtävä siirtyi Matti Kotisaarelle ja hänen jälkeensä Heikki Kotisaarelle.

Maija Koukkula muistaa eräästä hiekkamontusta heijan, jolla lapset pyörittivät toisiaan männyn ympäri. Kesäiset uintiretket suuntautuivat Pyykösjärven rantaan.

Asutus sijoittui Järvitieltä Pyykösjärven suuntaan. Puolivälikangasta nimenä tai nykyisiä kerrostaloja ei osattu edes kuvitella. Kaupungista Pyykösjärvelle pääsi kylätietä Välivainion kautta. Järvitie valmistui 1954. Linja-auto Pyykösjärvelle aloitti liikennöinnin 1952.

– Se oli Pohjolan veljesten auto, kuljettajana Niilo Pohjola. Meille hän oli ”Niku”, mukava ja huumorintajuinen mies, Maija Koukkula kertoo.

Pyykösjärveläisistä suuri osa kävi linja-autolla tai polkupyörällä töissä kaupungissa, esimerkiksi Oulun kaupungilla, Åströmin nahkatehtaalla, Toppilan mallasjuomatehtaalla, Merijalin makeistehtaalla, Typpi Oy:llä, Toppilan satamassa, Oulun villatehtaalla Pikisaaressa tai Oulu Oy:n sellutehtaalla Nuottasaaressa.

Lapset kulkivat kouluun Tuiraan jalkaisin tai talvisin potkurilla. Syyskesällä yksi lapsista, Juhani Väisänen, lupautui koulumatkallaan ohjaamaan lehmiä laitumelle. Lehmälauma kuitenkin karkasi myöhemmin ja seurasi paimenpoikaa luultavasti hajun perusteella Tuiran koulun pihanmaalle saakka.

Paulaharjun uusi koulu valmistui 1962, jolloin pyykösjärveläisten lasten koulumatka lyheni huomattavasti.

Erkki Hujanen

Fakta

Kyläjuhla elokuussa

”Alkuperäiset” tai ”vanhat” pyykösjärveläiset kokoontuvat kyläjuhlaan Auranmajalle lauantaina 13. elokuuta kello 12.00 alkaen.

Pyykösjärvellä asui vielä 1950-luvulla pääasiassa Oulun tehtaiden työläisiä, joilla usealla oli myös pieni karja mökkinsä yhteydessä. Lehmät vietiin laitumille nykyistä Haukitietä pitkin Läntiseen-nimiselle pellolle.

Särkitien kohdalla oli Oulun Osuuskauppa. Lähellä puhelinpylväässä oli kolikoilla toimiva yleinen puhelin.

Kyläjuhla 13.8. alkaa tervetuliaiskahveilla. Vanhojen muisteluun keskittyvä ohjelma jatkuu iltapäivän. Ruokailu on vuorossa noin kello 15.00.

Saliin mahtuu enintään sata ihmistä. Ilmoittautumiset ennakkoon Marja-Liisa ”Maija” Koukkula 050 501 3857 tai Airi Jussila 040 776 0383.

Kevään kohokohta Pyykösjärven lapsille 1950-luvulla olivat hiihtokilpailut metsäkankaalla, nykyisen Järvigrillin läheisessä maastossa. Mäenlaskuun Pyykösjärven nuoret kokoontuivat Järvitien ja Maahisentien välimaastossa, nykyisen Järvigrillin takana sijaitsevaan maastoon.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 12.06.2016.