Pihalla esillä koko pitkä ura

Pattijokisen Matti Lepistön veistospuistosta löytyy noin 250 betoniveistosta.

Helge Murtovaara

Raahe

Pattijoella Mansikkakarintietä ajaessaan ei voi olla huomaamatta omakotitalon pihamaalta puiden seasta pilkistäviä betoniveistoksia.

Tielle näkyy kuitenkin vain pieni otos pattijokisen Matti Lepistön, 68, harrastuksenaan luomasta veistospuistosta.

– Tällä hetkellä veistoksia on noin 250. Osa veistoksista on pieniä, sisätiloihin tarkoitettuja. Esillä on 35 vuoden aikana kertynyt tuotanto. Olen harrastanut kuvanveistoa koko ajan, elannon olen saanut muualta.

Lepistön mielenkiinto kuvanveistoon syntyi jo 11–12-vuotiaana. Puuta vuollessaan Lepistö huomasi siitä tulevan ihan ukon näköisen. Veistohommat jäivät, kun Lepistö meni ammattikouluun.

Vaikka kiinnostus oli kova, järki sanoi, että hanki ammatti ja mene Rautaruukille töihin.

– Olen ylpeä siitä, että olen hankkinut ammatin ja saanut tehdä oikeaa työtä.

Kuvanveistoa hän ei kuitenkaan malttanut jättää, vaan jatkoi sitä harrastuksena töiden ohella. Nyt eläkeläisenä toimeentulo on turvattu, saa tehdä mitä haluaa.

Vuonna 1980 Lepistö osallistui Raahen työväenopiston kuvanveistokurssille, ja seuraavana vuonna hän ryhtyi opiskelemaan betoniveistosten tekemistä.

– Kun muurasin taloon avotakkaa, huomasin, että betonia pystyy muovaamaan kaikenlaiseen muotoon, Lepistö kertoo.

Betoni on Lepistön mukaan materiaalina aivan erilainen kuin puu. Betonia on helpompi muovata haluttuun muotoon, ja sitä on myös nopeampi työstää.

Itseoppineet taiteilijat käyttävät Lepistön mukaan betonia paljon, koska se on materiaalina edullisempaa.

– Betoni on suhteellisen kevyt työstää. Etuna on myös se, että betonista voi tehdä erilaisia muotoja. Kun runko tehdään harjateräksestä, pystyy tekemään hyvin monimutkaisia muotoja.

Mistä sitten ideat veistoksiin ja maalauksiin löytyvät? Sitä ei Lepistö itsekään tiedä, mutta ne syntyvät mielikuvituksesta ja ajatusmaailmasta.

– Olen kiinnostunut elämän syvällisistä asioista. Teoksissa on tiettyä symboliikkaa, mutta en itsekään aina tiedä, miksi veistoksesta piti juuri sellainen tehdä.

Veistämisen ohella Lepistö on aina harrastanut myös maalaamista ja piirtämistä, koska tekeminen ja luominen on silloin aivan erilaista.

Pari vuotta sitten hän innostui kirjoittamisesta. Kirjojensa tekstejä Lepistö itse luonnehtii pelkistetyiksi ajatuksiksi. Kirjoja on tällä hetkellä myynnissä 17 kappaletta ja kaksi uutta kirjaa on kirjapainossa.

Ensimmäisen näyttelynsä Lepistö piti kotonaan vuonna 1988. Näyttelyssä oli esillä spray-maalilla maalattuja töitä. Näyttelyjä hän järjesti 18 kesää peräkkäin.

Nykyään tietoisuutta veistospuistosta helpottavat netti ja omat Facebook-sivut.

– Uusi alku siinä mielessä, että näyttely on avoinna päivisin elokuun loppuun saakka, kun aikaisemmin näyttely oli avoinna pari kuukautta.

Veistoksiaan Lepistö ei omien sanojensa mukaan ole juuri myynyt.

– On paljon parempi, että ihmiset tulevat tänne niitä katselemaan.

Matti Lepistön veistospuisto on avoinna päivisin elokuun loppuun saakka Raahen Pattijoella osoitteessa Mansikkakarintie 200.

Matti Lepistön ensimmäinen betoniveistos on Lintulaudan jalka (vasemmalla). Harrastuksen tuloksena kotipiha on vähitellen täyttynyt betonisista veistoksista.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 06.06.2016.