Navetasta tuli galleria ja temppeli

Seija ja Eero Majavan maatilalla
vaalitaan itämaista henkeä suomalaista talonpoikaiskulttuuria unohtamatta.

Jaana Skyttä, teksti
Teija Soini, kuva

Siikajokisen kylätien laitaan on pystytetty kyltti, jossa lukee Navettagalleria. Rakennus löytyy kauniin koivukujan päästä.

Päällepäin maatila näyttää perisuomalaiselta viljasiiloineen kaikkineen. Talon isäntä, Eero Majava on saanut juuri avaran pihamaan nurmikon leikattua. Tuoksuu hyvältä.

Pian voi kuitenkin tuntea nenässään toisen, paljon eksoottisemman tuoksun: suitsukkeen. Se kutsuu vanhaan navettarakennukseen, missä Seija Majava on avannut juuri kesänäyttelynsä.

Navettagallerian ovelta avautuu huikean värikäs maailma. Seinät ovat täynnä Majavan värikylläisiä maalauksia, joiden aiheet vaihtelevat suomalaismaisemasta asukkaiden hengelliseen maailmankuvaan.

Aikanaan näyttelytilojen rakentamista varten navetasta purettiin pois karjakeittiö, heinäyliset ja muut vermeet. Sisäkatto uusittiin ja seinät maalattiin valkeiksi.

Tiibetin lipun värejä toistavat sanskritinkieliset rukousliput, jotka kulkevat katonrajassa ristiin rastiin naruille ripustettuina.

Korkealla taulujen yläpuolella seinustoja kiertää loisteliaan värinen kappa. Kangas on tilattu Intian Dharamsalasta, joka on Tiibetin pakolaishallituksen- ja tiibetiläisen kulttuurin keskus sekä dalai-laman kotipaikka.

Navetassa pidetään kerran kesässä tilaisuus, minkä takia navetassa on yleisöä varten tuolit, joiden päälle isäntä on hankkinut iloisen värisiä istuintyynyjä.

Joitain vuosia sitten tunnettu tiibetiläinen munkki, Geshe Pema Dorjee vihki navetan buddhalaiseksi temppeliksi.

Pihapiirissä on toistakymmentä rakennusta. Iäkkäin niistä on vanha päärakennus, joka on rakennettu 1800-luvulla. Majavat laudoittivat sen ulkoapäin joitain vuosia sitten. Taloon tehtiin remonttia myös 1950-luvulla.

– Sanottiin, että osaa sisähirsistä on vuoltu siihen malliin, että niistä on tehty pettuleipää.

Tila on Eero Majavan sukutila.

– Isovanhempani lähtivät aikoinaan Amerikkaan. Sieltä palattuaan he ostivat tilan. Välillä tämä oli tyhjänäkin, kunnes me Seijan kanssa muutimme tänne vuonna 1990, jolloin rakensimme uuden päärakennuksen, Eero Majava kertoo.

Maat ovat nykyään vuokralla, talonväen puutarhaviljelyksiä lukuun ottamatta. Tilan ohitse kulkee pieni joki, Majavaoja. Sen äärellä on Majavien rantamökki ja savusauna.

– Ne on rakennettu Raahen rantamakasiinien purkutavarasta. Makasiinit olivat peräisin 1800-luvulta, Raahen purjelaivakaudelta. Eero teki elämäntyönsä kaivinkoneurakoitsijana. Hän otti urakan ja siirsi purkutavaran meille, Seija Majava sanoo.

Siikajokisessa talossa eletään sen jokaista sopukkaa myöten buddhalaisen ja itämaisen hengellisyyden ja suomalaisen talonpoikaskulttuurin hengessä: kaikki yhdessä, sulassa sovussa. Kodissa vanhat talonpoikaiset huonekalut seisovat rinta rinnan Intian-matkoilta tuotujen itämaisten esineiden kanssa ja Seija Majavan taulujen ympäröimänä.

– Suomalaisuus on meille tärkeä asia.

Eero Majava nostaa kirjahyllyn päältä vuodelta 1900 peräisin olevan, paksun Raamatun, jonka hänen isovanhempansa toivat Amerikan-reissultaan.

Lisää verkossa
Katso kuvagalleria. kaleva.fi

Navettagallerian seinät ovat täynnä Seija Majavan töitä. Aiheet vaihtelevat suomalaismaisemasta talon asukkaiden hengelliseen maailmankuvaan. Pihapiirissä on toistakymmentä
rakennusta.
Itämainen hengellisyys ja suomalainen perinne elävät Siikajokisessa
talossa sulassa sovussa.


Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 11.06.2016.