Elina UrsinErityisluokanopettaja Irja Jylhä seisoo Tuiran koulun pihalla kuten seisoi 60 vuotta sitten, kun perhe muutti Olhavasta Ouluun ja Irja aloitti toisen luokan Tuiran kansakoulussa.
Koulujen kevätjuhlapäivänä lauantaina Jylhä avaa Heinätorin koulun Leinonpuiston yksikön pihalle johtavan portin viimeisen kerran ja jää eläkkeelle. Kun Jylhä vuonna
Kun ennen puurrettiin yksin ja opetusmateriaalit valmistettiin itse, nykyään työskennellään tiiviisti tiimissä opettajan ja ohjaajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria Jylhä puhuttelee oppilaina, ei erityisoppilaina.
– Jos yhdellä sanalla kuvaan nykytilannetta, se on arvostus. Meidän työtämme arvostetaan. Se näkyy kautta linjan: hallinnossa, opetuksessa, koulutuksessa, opetusmateriaaleissa, koulutiloissa, resursseissa ja asenteissa oppilaita kohtaan.
Jylhällä on huoli Leinonpuiston kohtalosta. Kaupunginjohtaja Matti Pennasen esitys on, että koulu muuttaa Tuirasta Terva-Toppilan koulun paikalle. Yksikön eristäminen yleisopetuksesta, monipuolisesta oppimisympäristöstä sekä kaupungin läheisyydestä olisi Jylhän mielestä paluuta menneeseen.
– Leinonpuiston yksikkö on saanut toimia yleisopetuksen, Tuiran koulun yhteydessä. Olen siitä onnellinen ja toivon yhteistyön jatkuvan. Surullista, jos raha ratkaisee.
Tulevaisuudessa Jylhä haluaa nähdä kouluissa entistä enemmän yhdessä oppimista. Se tarkoittaa, että erityisopetuksen tilat ovat yhteydessä yleisopetukseen. Vuosikymmenien kokemuksen perusteella erityisopettaja voi kertoa yhteistyön onnistuvan suurimmalta osalta oppilaista. Jylhä on tehnyt aiheesta väitöskirjan liittyen kuvataiteisiin ja yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmään.
Yhdessä oppimisesta on Jylhän mielestä hyötyä molemmin puolin. Erilaisuuden kohtaaminen koulussa on lapsille ja nuorille luontevaa.
– Yhteiskuntaa ei voi rakentaa diagnoosien perusteella. Jos kohtaamisia ei synny luontevasti, se johtaa pelkoon ja koko yhteiskunnan kielteiseen asenteeseen olkoon sitten kyseessä vanhukset, maahanmuuttajat tai erilaiset lapset ja nuoret.
Vaikka vapaus koittaa lauantaina, mitään suunnitelmia eläkkeelle jäävä opettaja ei halua lyödä lukkoon. Kaikkea on mielessä, ensimmäisenä kummittelee siivous, seuraavaksi ompelukone nousee pöydälle.
– Haluan dokumentoida suvun historiaa, kertoa ja koota asioita kansien väliin serkkujeni lapsille.
Läksiäislahjaksi Leinonpuiston opettajat kirjoittivat Jylhälle leikkimielisen opetussuunnitelman eläkkeelle laskeutumiseen. Opsin mukaan Jylhän eläkkeellä olemisen oppimista tukevat Tuiran tarjoamien oppimisympäristöjen lisäksi esimerkiksi lähiympäristön luonto sekä museot, kaupat, kirjastot ja kirkot.
Siis Jylhän rakkaat harrastukset.
Opinnot: Ylioppilaaksi Tuiran yhtenäiskoulusta 1967. Sairaanhoitajan tutkinto, Oulun sairaanhoito-oppilaitos 1970. Oulun lastentarhaseminaari 1972. Erivapaus valtion vajaamielislaitoksien erityisopettajan toimeen 1975. Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja, Oulun yliopisto 1992. Kasvatustieteen tohtorin tutkinto, Oulun yliopisto 1998.
Työelämä: Muun muassa sairaanhoitajana Oulun kaupungilla ja lastentarhanopettajana Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä 1970–1975. Erityisopettaja Tahkokankaalla 1974–1985. Koulutuspäällikkö, Jyväskylän yliopisto vuosina 2002–2003 sekä 2004. Erityisluokanopettaja, Oulun kaupunki 1985–2016 Leinonpuiston erityiskoulun vararehtori 1989–1997.
Luottamustoimi: Oulun kaupungin vammaisneuvostossa noin kymmenen vuotta.
Harrastukset: Jylhä rakastaa liikkua jokisuistossa, tehdä käsitöitä, harrastaa kuvataiteita sekä tehdä ja keräillä vanhoja nukkeja ja antiikkia.
Tuira pysyy Irja Jylhän mielenmaisemana myös eläkepäivinä. Koti löytyy koulun läheisyydestä jokisuistosta.Artikkelin lähde Kaleva 03.06.2016.